Kirkolliskokous hylkäsi keskiviikkona selvin luvuin 87–17 edustaja-aloitteen jumalanpalveluksen ajankohdan vapauttamisesta. Kaksi äänesti tyhjää.
Kymmenen edustajan allekirjoittamassa aloitteessa esitettiin kumottavaksi kirkkojärjestyksen pykälää, jossa puhutaan seurakunnan pääjumalanpalveluksen ajankohdasta.
Kirkolliskokouksen hyväksymä muotoilu kuuluu: ”Pääjumalanpalvelus aloitetaan kello 10. Kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto voi perustellusta syystä päättää, että pääjumalanpalvelus aloitetaan säännöllisesti muuhun kellonaikaan. Kirkkoherra voi yksittäistapauksessa päättää pääjumalanpalveluksen alkamisesta muuhun aikaan.”
Muotoilu ei tosin ole vielä lainvoimainen, vaan se on vasta tulossa eduskunnan hyväksyttäväksi. Nyt aloitteen tekijät olisivat kuitenkin halunneet kumota pykälän kokonaan.
Kirkkojärjestyksen vielä toistaiseksi lainvoimaisessa muotoilussa edellytetään, että seurakunnan päätös pääjumalanpalveluksen ajankohdan siirtämisestä tulee alistaa tuomiokapitulin ratkaistavaksi.
”Pykälän yli on kävelty vuosikymmenet”
Aloitteen mukaan kysymyksessä on ”ihannepykälä”, jota ei käytännössä noudateta. Yhteisestä kellonajasta luopumista perustellaan aloitteessa myös nuorten ja lapsiperheiden tarpeilla. Aloitteen mukaan kello 10 oli aikanaan hyvä kompromissi agraariyhteiskunnan tarpeisiin, mutta ei vastaa nykytarpeisiin.
Kuopion piispa Jari Jolkkonen totesi puheenvuorossaan, ettei sunnuntaiaamun jumalanpalveluksen taustalla ole lypsyaika vaan Kristuksen ylösnousemus viikon ensimmäisen päivän aamuna.
Hän ennakoi, että mikäli aloite pykälän kumoamisesta hyväksyttäisiin, seurakunnissa riideltäisiin jatkossa siitä, kuka pääjumalanpalveluksen ajankohdasta päättää.
– Hallinto ei ainakaan kevene, pikemmin lisääntyy. Erillinen päätös valmisteluineen pitäisi tehdä jokaisessa seurakunnassa, Jolkkonen sanoi.
Aloitteen allekirjoittanut Mikko A. Himanka halusi muistuttaa, ettei pykälää noudateta.
– Tämän yli on kävelty jo vuosikymmenet. Seurakunnissa pidetään paljon jumalanpalveluksia muuhun aikaan ilman, että tuomiokapitulista olisi kysytty mitään.
Mikkelin piispa Seppo Häkkinen totesi, että jos pykälä kumottaisiin, seurakunnissa ei enää aloitettaisi pääjumalanpalvelusta samaan aikaan. Tämän hän pelkäsi johtavan jumalanpalvelustavan rapautumiseen.
– Jos jumalanpalvelustapa rapautuu, muutos koskee kirkon elinhermoon.
Kirkolliskokousedustaja ja Espoon Leppävaaran seurakunnan kirkkoherra Kalervo
Salo piti pykälän kumoamista turhana. Hänkin pohti Jolkkosen tavoin, kuka päätöksen ajankohdasta seurakunnassa sitten tekisi. Salo kertoi, että Leppävaarassa jumalanpalveluksen alkamisaika on siirretty seurakuntalaisille tehdyn kyselyn perusteella kello 11:ksi. Hänen mukaansa prosessi ei ollut lainkaan hankala.
– Pykälä antaa paikalliselle päätöksenteolle aivan riittävän liikkumavaran.
Myös Heikki
Sariola ihmetteli, miksi pykälän kumoamista esitetään.
– Voimaan tuleva pykälä on selkeä ja täyttää aloitteen tavoitteet.
Kuva: Jukka Granström. Messu Lauttasaaren kirkossa Helsingissä.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.