Andreas Koiviston arvio on, että kaivauksissa löytyneet rakennusjäänteet ovat mahdollisesti peräisin vanhasta pappilasta tai sen pihapiirin rakennuksista.
– Löydöt avaavat uuden näkymän kirkonkylään ajalta ennen karttoja. Vanhin tunnettu kartta kirkonkylästä on vuodelta 1699. Siinä pappila on jo nykyisellä paikallaan pienen mäen päällä. Nyt esiin kaivetut rakenteet sijaitsevat nykyisen pappilan ja kirkon välisessä rinteessä, joka myöhemmissä kartoissa on merkitty rakentamattomaksi pelloksi, Koivisto sanoo.
Perustusten päällä olevista maakerroksista on paljastunut harvinaisiakin esineitä. Hienoimpia löytöjä ovat ohuet, koristellut mahdollisesti lasipikarin palaset sekä lasinpalat sekä kaksi hopeakolikkoa. Esineet ovat peräisin 1300–1600-luvuilta ja Koiviston mukaan tuontitavaraa. Löydöt osoittavat, että kyse on ollut vauraasta talosta eli todennäköisimmin juuri pappilasta.
– Hopeakolikoista toinen on tallinnalainen killinki 1500-luvun alusta ja toinen ruotsalainen kolikko kuningatar Kristiinan ajalta vuodelta 1634. Yleensä löydetyt kolikot ovat kuparia, Koivisto kertoo.
Kaivaukset ovat osa kaupunginmuseon historiaprojektia Helsingin pitäjän kirkonkylässä. Projektin tavoitteena on muun muassa nettimuseon julkaiseminen kirkonkylästä vuoden 2014 loppuun mennessä. Kaivaukset päättyvät 23. elokuuta.
Lue haastattelu kokonaisuudessaan 20.8. ilmestyneestä Vantaan Laurista.
Ilmoita asiavirheestä