Mitä kuuluu sateenkaariparien vihkimisille kirkossa? Sitä käytiin läpi Helsingissä tällä viikolla järjestetyssä Yhteys-liikkeen tilaisuudessa. Piispa Teemu Laajasalo oli kutsuttu keskiviikkona järjestettyyn iltaan keskustelemaan vihkimisten tilanteesta Helsingin hiippakunnassa.
Yhteys-liike on suomalainen ekumeeninen tukiryhmä, joka edistää seksuaalivähemmistöjen oikeuksia erityisesti kirkoissa.
Laajasalo aloitti puheenvuoronsa hahmottelemalla sitä, mistä asemasta hän aihepiiriä lähestyy. Laajasalo sanoi, että hän tietää edustavansa tilaisuudessa kirkon tunkkaista jarrumiestä ja muisteli, kuinka hänen kantansa homoseksuaalien oikeuksista olivat 20 vuotta sitten radikaaleja. Hän totesi toivoneensa ja omasta mielestään myös edistäneensä koko ajan sitä, että kaikki parit voisivat tulla vihityksi avioliittoon kirkossa.
Laajasalo piti oman asemoitumisensa muuttumista toivon merkkinä.
– Ajatukseni ovat pysyneet samoina, joten kirkon muutos on ollut ilmeinen.
”Helsingin hiippakunnalle poikkeuksellisen akuutti ja tärkeä asia”
Laajasalo totesi edustavansa myös etuoikeutettua valkoista heteromiestä, jolle asia ei ole omakohtainen. Hän sanoi kuitenkin aina pitäneensä mielessään kasvoja, joita asia koskee muuten kuin teologisena, sosiologisena tai juridisena kysymyksenä.
Laajasalo tiesi, että monen mielestä keskustelutilaisuus aiheesta ei olisi enää edes tarpeellinen. Samaa sukupuolta olevat parit löytävät halutessaan kirkosta papin, joka vihkii heidät avioliittoon. Helsingin tuomiokapituli totesi lokakuussa, ettei vihkimisistä rangaista.
Piispan mukaan nykytilanne ei kuitenkaan ole tyydyttävä: asia on oikeudellisesti epäselvä, eivätkä kaikki kapitulit ole samalla linjalla kuin Helsinki.
Laajasalon mielestä samaa sukupuolta olevien vihkiminen on Helsingin hiippakunnalle poikkeuksellisen akuutti ja tärkeä asia.
– Kapitulin kokoonpanossa on yhteinen tahtotila asian edistämiseen. Linja on teologisesti ja seksuaalieettisesti yhtenäinen. Lisäksi iso osa papeista ja luottamushenkilöistä on ottanut jo varhaisessa vaiheessa kantaa asian puolesta.
Laajasalo: Piispat eivät halua hiippakunnille eri linjoja
Sateenkaariparien vihkimisen käsittely on kirkossa tällä hetkellä piispojen vastuulla. Kirkolliskokous jätti toissa keväänä raukeamaan aloitteen kirkon avioliittokäsityksen laajentamisesta. Samalla se pyysi, että piispainkokous edistää kunnioittavaa keskustelua ja selvittää vaihtoehtoja avioliittokäsityksestä vallitsevan erimielisyyden ratkaisemiseksi. Lue täältä, miten arkkipiispa Tapio Luoma kommentoi kesäkuussa 2019 piispojen edistymistä asiassa.
Teemu Laajasalon mukaan piispat ovat keskustelleet aiheesta jokaisessa neuvottelussaan. Asia ei ole piispainkokouksen virallisella agendalla, vaan eteenpäin halutaan päästä ilman uusia muistioita tai selvityksiä.
Laajasalo totesi, että piispojen keskustelut ovat luottamuksellisia. Hän kuitenkin kertoi piispojen puhuneen siitä, onko tämä kysymys, johon kirkko halutaan hajottaa.
– Optimistina ajattelen, että olemme päässeet hyvin paljon eteenpäin. Minulla on käsitys, että olemme lähellä kirkolliskokouksen toimeksiantoa eli ratkaisua.
Laajasalo sanoi kysyneensä piispoilta ääneen, ollaanko eri hiippakunnissa valmiita olemaan asiassa eri linjoilla. Laajasalon mukaan sitä ei haluta. Hänen mukaansa taustalla on ”traumaattinen kokemus” vuosista, jolloin Oulun hiippakunnassa ei vihitty naisia papeiksi.
Laajasalolta kysyttiin myös, voisivatko piispat tehdä ratkaisun, joka ei edellyttäisi kolmen neljäsosan määräenemmistöä kirkolliskokoukselta. Laajasalo piti kuvitteellista tilannetta hankalana sekä juridisesti että oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
Pappi Samuli Korkalainen: Kompromissiin on enää vaikea houkutella
Tilaisuudessa piispaa haastavan puheenvuoron piti yleisön joukosta helsinkiläinen pastori, kanttori Samuli Korkalainen.
– Olen itse homoseksuaali ja olen myös vihkinyt neljä samaa sukupuolta olevaa paria avioliittoon, hän aloitti.
Korkalaisen mukaan kirkko on reagoinut sukupuolineutraaliin avioliittolakiin ja sen seurauksiin liian myöhään kaikissa vaiheissa. Tällä hetkellä Suomessa ollaan hänen mukaansa jäljessä kaikkien muiden Pohjoismaiden kirkkoja.
Korkalainen kertoi, kuinka oli aiemmin tänä syksynä Islannissa kirkkomusiikin tutkimuksen konferenssissa.
– Siellä kysyttiin, tuliko meidän kirkkomme virsikirjan uuteen lisävihkoon virsiä samaa sukupuolta olevien vihkimisiin. Jouduin sanomaan, että ei meillä sellainen tulisi kuuloonkaan. Kyllä hävetti.
Korkalainen kokee tilanteen menneen niin pitkälle, että häntä on vaikea houkutella enää kompromissiin. Lupaa vihkimisiin ei hänen mukaansa enää tarvita, koska sellainen on jo.
– Ainoa mahdollinen kompromissi voisi olla, että omantunnon syistä annetaan lupa kieltäytyä vihkimästä samaa sukupuolta olevia pareja. Luvan pitäisi olla määräaikainen.
Korkalaisen puheenvuoro sai läsnä olleelta yleisöltä aplodit.
Suurin osa vihkineistä papeista ei ole saanut seuraamuksia
Uuden avioliittolain voimaantulon jälkeen tuomiokapitulit ovat määränneet seuraamuksia seitsemälle papille, jotka ovat vihkineet tai siunanneet samaa sukupuolta olevia pareja.
Suurin osa vihkineistä papeista ei ole saanut rangaistuksia. Sateenkaarivihkimisiin myönteisesti suhtautuvien pappien verkostossa laskettiin tämän vuoden alkupuolella, että vihkineitä pappeja oli yli 60 ja vihki- ja siunaustoimituksia toistasataa.
Helsingin hiippakunnassa on huomautettu yhtä pappia, ensimmäisenä vihkijänä julkisuudessa ollutta Kai Sadinmaata. Hän sai kapitulilta ”vakavan moitteen”, joka ei ole virallinen rangaistus.
Sadinmaan jälkeen moni hiippakunnan pappi on kertonut julkisesti toimittaneensa samaa sukupuolta olevien vihkimisiä ja siunaamisia. Rangaistuksia ei ole annettu eikä toimenpiteisiin ryhdytty.
Miksi vuonna 2017 tulleet kantelut käsiteltiin vuonna 2019?
Kotimaa24 kysyi piispa Laajasalolta Yhteys-liikkeen tilaisuudessa, onko vihkimisiä käsitelty kapitulissa ja miksi linja vaikuttaa epäjohdonmukaiselta. Laajasalo sanoi, että hänellä ”ei ole ollut intressiä olla asiassa aktiivinen” ja että asia pitäisi hoitaa ensisijaisesti muulla tavalla kuin kanteluprosesseilla. Muutoin piispa kehotti kysymään asiasta kapitulin lakimiesasessorilta.
Lakimiesasessori Ritva Saarion mukaan Helsingin tuomiokapituli käsittelee asiat, jotka saatetaan kapitulin tietoon. Vihkineistä papeista ei ole otettu itsenäisesti selvää. Lokakuussa 2019 tuomiokapituli käsitteli kolmea pappia koskeneet ilmoitukset. Kapituli päätti, että koska asia on oikeudelliselta kannalta epäselvä, papeille ei tässä vaiheessa ole perusteltua harkita seuraamuksia. Jonossa on lisäksi edelleen yhtä avioliiton siunaamista koskeva kantelu.
Kapituliin on myös tehty kanteluita papeista, jotka ovat julkisuudessa ottaneet kantaa samaa sukupuolta olevien vihkimiseen tai kertoneet olevansa siihen valmiita. Nämä eivät ole johtaneet seuraamuksiin.
Ritva Saarion Kotimaa24:lle lähettämistä papereista selviää, että vihkimisiä ja siunaamisia koskevat kantelut on tehty vuonna 2017, viimeinen vuonna 2018. Miksi ne käsiteltiin vasta lokakuussa 2019?
– Se on hyvä kysymys, Ritva Saario sanoo ja lisää olleensa virkavapaalla suurimman osan vuodesta 2018.
Hän toteaa, että vuoden 2019 alussa hallinto-oikeuksissa oli jo vireillä muiden hiippakuntien antamista varoituksista tehtyjä valituksia.
– Silloin katsottiin, ettei meillä vireillä olevia asioita ole tarkoituksenmukaista käsitellä ennen kuin nähdään, millaisiin ratkaisuihin hallinto-oikeudet ovat päätyneet.
Oikeusnotaari Wiking Vuori: Kumpikaan osapuoli tuskin muuttaa toimintaansa KHO:n ratkaisun perusteella
Kirkossa odotetaan nyt vihkimisiin liittyvää korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöstä. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi kesäkuussa oululaiselle papille määrätyn varoituksen sateenkaariparin vihkimisestä avioliittoon. Varoituksen oli antanut Oulun tuomiokapituli, joka on hakenut KHO:lta valituslupaa hallinto-oikeuden päätökseen.
Teemu Laajasalo mielsi Yhteys-liikkeen tilaisuudessa eri kysymyksiksi sen, mitä KHO linjaa yksittäisestä vihkimisestä ja sen, mitä kirkko ajattelee asiasta.
– Meidän ei pidä ulkoistaa kysymystä vain juridiseen prosessiin.
Tilaisuuteen osallistui oikeusnotaari Wiking Vuori, jonka tuore pro gradu käsittelee kirkon tilannetta juridiselta kannalta. Vuori on myös Helsingin hiippakuntavaltuuston varapuheenjohtaja.
Vuori piti puheenvuorossaan asian oikeustilaa aidosti epäselvänä. Hän totesi, että kumpikaan osapuoli kirkossa tuskin muuttaa kantaansa ja toimintaansa sillä perusteella, mitä KHO Oulun vihkimisestä päättää.
Kuva: Olli Seppälä. Piispa Teemu Laajasalo kirkolliskokouksessa marraskuussa 2019.
Lue myös:
Helsingin tuomiokapituli: Sateenkaaripareja vihkineille ei tässä vaiheessa seuraamuksia
Kaksi vuotta uutta avioliittolakia – ainakin 61 pappia on vihkinyt tai siunannut sateenkaaripareja
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.