Jumalan henki liikkui vetten päällä. Oli hiljaista kuin kesäisenä yönä tai talvisen jääpeitteen päällä. Luomakunta haki muotoaan.
Tuli aika luoda kaikki vesien eläimet – myös linnut.
Jumala antoi kullekin lajille elämän kipinän ja jonkin pienen piirteen, joka viittaa Luojaan.
– Sinä saat lahjan muistuttaa olemassaolollasi jumalallisuuden kolminaisuudesta, Jumala sanoi ja muotoili erään vesilinnun pään kolmionmalliseksi.
– Tehdään sinun silmäsi keltaisiksi kuin aurinko.
Niin telkästä tuli lentävä ja uiva symboli. Sen pää on kolmio, jonka keskellä on silmä. Tosin vain harva ihminen ymmärtää telkän vertauskuvallista erinomaisuutta.
Telkkä (Bucephala clangula) on kokosukeltajiin kuuluva sorsalintu. Noin 250 000 paria Euroopan telkkäkannasta pesii Suomessa.
Telkkä tekee pesän vesien äärellä oleviin onttoihin puihin, palokärjen koloihin tai ihmisten tekemiin telkänpönttöihin eli uuttuihin. Telkkää tavataan koko Suomessa.
Karaistunut telkkä ilmaantuu sulapaikkoihin jo maalis-huhtikuussa ja aloittaa syysmuuttonsa heinäkuussa. Telkkiä saattaa myös talvehtia maassamme. Telkän soidinääntä on luonnehdittu nirinäksi, joka syntyy nihkeän jään murtumisesta.
Suomalaiset ovat vanhastaan kutsuneet telkkää sotkaksi. Kalevalassa kerrotaan, että maailma luotiin sotkan eli telkän munasta. Nykyisin sotkalla tarkoitetaan muita vesilintulajeja kuin telkkää.
Valkorintainen koirastelkkä jääpeitteestä vapautuvan järven, lammen tai joen tummassa vedessä on kuin viesti itseltään Luojalta. Kevät tulee, elämä voittaa.
Juttu on julkaistu aikaisemmin Kotimaa-lehdessä.
Ilmoita asiavirheestä