Temppeliherrojen historia tempaisi seurakunta-aktiivin mukaansa

Kotkalainen ylilääkäri ja Kotka-Kymin seurakunnan luottamushenkilö Pasi Pöllänen on myös historian tutkija. Viimeksi hän on perehtynyt legendaaristen temppeliherrojen historiaan – ja hän on itsekin temppeliritari.

Pöllänen työskentelee päivätöikseen ylilääkärinä Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä Careassa. Muutama vuosi sitten hän väitteli tohtoriksi historian alalta. Väitös käsitteli Kaakkois-Suomen paikallishallinnon kehittymistä keski- ja Vaasa-ajoilla, erityisesti rälssin merkitystä paikallishallinnon vakiinnuttajana Kymijoen itäpuolisella alueella.

Pölläsen tuorein kirja käsittelee temppeliherrain ritarikunnan historiaa. Huhtikuussa ilmestyi englanninkielinen ”The Knights Templar. From History to the Twenty-First Century Mission”, jonka Pöllänen teki yhdessä Scott Simonin kanssa.

Miten kiinnostuit alun perin temppeliherroista?

– Olin kiinnostunut keskiajasta ja rälssistä. Luin 1990–2000-lukujen taitteessa siihen liittyen kirjaa temppeliherroista. Tulin ottaneeksi sattumalta temppeliherrat puheeksi Turun yliopiston biolääketieteen laitoksen kahvilassa samaan pöytään tulleen, nyt jo edesmenneen professorin kanssa. Osoittautui, että kyseinen henkilö oli temppeliherrajärjestön jäsen. Jatkoimme keskustelua ja myöhemmin hän ehdotti jäseneksi liittymistä.

– Kuulun ranskalaisalkuperäiseen, kansainväliseen Ordo Supremus Militaris Templi Hierosolymitani-järjestöön (OSMTH), joka on yksi maailman suurimpia temppeliherrajärjestöjä. Sen tausta on Ranskan hovissa ja se on 1700- ja 1800-lukujen taitteessa irtautunut kaikista muista mahdollisista järjestöistä.

Mitä jäsenyys tarkoittaa käytännössä?

– OSMTH:in liittyminen tapahtuu kutsusta. Järjestön päättävät elimet hyväksyvät jäsenet suosittelijan esityksestä. Järjestöllä on seuraavat jäsenyyskriteerit: 1) kristinuskon tunnustaminen (jonkin kristillisen kirkon jäsen), 2) osoitettu maanpuolustustahto (Suomessa suoritettu varusmiespalvelus), 3) jonkinlainen yhteiskunnallinen asema. Jäsenyys tarkoittaa käytännössä järjestön sääntöihin sitoutumista ja sen tavoitteiden edistämistä.

– Järjestön säännöissä keskeisellä sijalla ovat: 1) mahdollisuuksien järjestäminen käytännön ekumenialle, 2) kristillisen humanitaarisen työn ja hyväntekeväisyyden edistäminen, 3) kaikkeen sellaiseen rohkaiseminen, mikä edistää ihmiskunnan moraalista vahvistumista, 4) kristillisen ritariuden edellytyksien tukeminen, 5) järjestön historiallisten ihanteiden tutkiminen ja 6) kontaktien ylläpitäminen muihin samanlaisiin järjestöihin.

Mikä on kirjasi ”The Knights Templar” tärkein tutkimustulos?

– Kirjan tärkein ansio on se, että temppeliherraliikkeiden historiaa on ylipäätään analysoitu historiallisin kriteerein. Tästä aiheesta on nimittäin kirjoitettu hyvin paljon kirjoja, joissa ei ole yhtäkään viitettä ja joissa mielikuvituksella ei ole ollut mitään rajoja. Tämä on johtanut hyvin epämääräiseen kuvaan temppeliherraliikkeistä.

– Nyt käsiteltävänä olevassa kirjassa on sen sijaan tieteellisellä menetelmällä analysoitu niitä eri vuosisadoilla esiintyneitä liikkeitä, jotka ovat käyttäneet temppeliherrojen nimeä, tunnuksia tai mottoa ja niihin liittyviä kysymyksiä. Lähtökohtana on ollut, että kaikkien väitteiden jälkeen esitetään viite, johon väite perustuu. Kirjassa on yli 2 200 viitettä. Kirjassa on analysoitu joukko ennalta asetettuja hypoteeseja oikeiksi tai vääriksi. Näistä analyyseista muodostuvat kirjan tutkimustulokset.

Millaista toimintaa temppeliritareilla on Suomessa?

– Kansainvälinen OSMTH toimii 44 maassa ja kaikilla mantereilla Etelämannerta lukuun ottamatta. Kaikkien maiden suurpriorikunnilla on syys- ja kevätkokous, joiden yhteydessä on jäseneksi otto tai ritariksilyönti sekä lisäksi juhlava ritari-illallinen. Tämä muodostaa suurpriorikuntien toiminnan perusrungon.

– Komentajakuntia on Suomessa Turussa, Helsingissä, Kotkassa, Lahdessa, Hämeenlinnassa, Tampereella, Porissa, Oulussa ja Kajaanissa. Sääntömääräisten kokousten lisäksi on paljon muuta toimintaa, jolla voidaan kerätä varoja hyväntekeväisyyshankkeisiin.

Mitä järjestön ekumeenisuus on käytännössä?

– Järjestön ekumeenisuus on kansainvälisen OSMTH:n tasolla varsin runsasta. Järjestön hengellinen suojelija on Jerusalemin armenialainen patriarkka, arkkipiispa Nurhan Manougian. Järjestön Grand Chaplain General on Jordanian ja Pyhän Maan piispa Munib Younan.

– Järjestön johto tapaa jatkuvasti eri kirkkojen edustajia. Katoliset ja ortodoksiset piispat osallistuvat tilaisuuksiimme kansainvälisissä yhteyksissä. OSMTH:lla on edustusto YK:n toimipisteissä New Yorkissa, Genevessä ja Wienissä. YK:n elimet konsultoivat sitä tietyissä sen toimialueeseen liittyvissä asioissa.

– Järjestön sääntöjen mukaan kaikissa komentajakunnissa kaikkialla maailmassa on oltava jäsenenä kristillisen kirkon pappi. Tämän papin kirkkokuntaa ei ole tarkemmin rajattu. Suomessakin järjestöön voi kuulua kaikkien täällä edustettuina olevien kristillisten kirkkojen jäsenet eli eniten luterilaisia ja ortodokseja, mutta myös esimerkiksi katolilaisia.

Kerro järjestön hyväntekeväisyystyöstä.

– Kansainvälinen OSMTH, Suomen suurpriorikunta ja komentajakunnat ovat esimerkiksi lahjoittaneet huumekoiria, osallistuneet katastrofiapuun, osallistuneet kirkon rakentamiseen Jordan-joen rannalle, tukeneet jerusalemilaista kristillistä koulua ja ylläpitäneet kirkkojunaa Venäjällä.

Miten saat aikasi riittämään työn, perheen, luottamustoimien ja historiantutkimuksen välillä? Olethan kaiken lisäksi Kotka-Kymin seurakuntatyön johtoryhmän jäsen.

– Kuten kaikki tutkijat: iltoja, öitä ja viikonloppuja käyttämällä. Pitkää päivää tekemällä ja päivää venyttämällä. Niin kaikki syntyy.

Kuva Pasi Pölläsestä: Johannes Wiehn. Toisessa kuvassa Pölläsen ja Scott Simonin tuore kirja ”The Knights Templar. From History to the Twenty-First Century Mission”

Lue myös:

Suomessa toimii kuusi hengellistä ritarikuntaa

Arkistojuttu: Temppeliherrat haluaa eroon kirkonkirouksesta

Arkistojuttu: Temppeliherrat löivät uusia ritareita

Arkistojuttu: Temppeliherrat irtisanoutuu Breivikin ritarifantasioista

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.

***

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliKouvolassa käveltiin papin kanssa – ”Reppu keveni monin tavoin”
Seuraava artikkeliKotimaan lukijat: Uusissa virsissä on helmiä ja haastetta

Ei näytettäviä viestejä