Turkulainen Suomen Raamattuopiston palveluksessa ollut teologian tohtori ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi Juho Sankamo, 36, liittyi viime kesänä katolisen kirkon jäseneksi.
Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli ilmoitti viime viikolla Sankamon menettäneen pappisvirkansa Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.
Sankamo kertoo edelleen tekevänsä yhteistyötä Raamattuopiston kanssa. Varsinainen leipätyö on kuitenkin vaihtunut työsuhteeksi yritykseen, joka toimittaa kouluille ja kunnille opetuksessa tarvittavia tietokoneohjelmia.
Raamattuopiston palveluksessa Sankamo oli vuosina 2016–2018. Viime kesään saakka hän työskenteli Varsinais-Suomen ja Satakunnan aluejohtajana.
”Suomessa ekumeeninen ilmaston on poikkeuksellinen”
Sankamo on väitellyt teologian tohtoriksi Åbo Akademissa Uuden testamentin eksegetiikan alalta vuonna 2012.
– Nykyään pidän oman toiminimeni kautta esimerkiksi Sisälle sanaan -luentoja sekä yhdessä Eero Junkkaalan kanssa yhteisiä Raamatun arkeologia -viikonloppuja, Sankamo kertoo.
Tämän lisäksi hän kertoo pitävänsä paljon raamattuopetuksia luterilaisissa seurakunnissa ja järjestöissä sekä arkeologialuentoja kouluissa yhteistyössä seurakuntien kanssa.
Luentojen yleisö on tietysti luterilaisia, mutta se ei Sankamon mukaan ole ongelma.
– Suomessa ekumeeninen ilmasto on poikkeuksellinen ja henkilösuhteet ovat hyvät yli kirkkokuntarajojen. Lisäksi raamattuopetuksessa, eksegeettisissä ja arkeologissa kysymyksissä tunnustuksellinen tausta ei nouse esille.
Sankamoa ennen katoliseen kirkkoon liittyneitä luterilaisia teologian tohtoreita ovat olleet esimerkiksi Helsingin yliopiston dogmatiikan professori Seppo A. Teinonen ja yliopistonlehtori Pauli Annala.
Katolinen kirkko veti puoleensa
Kirkkokunnan vaihtumiseen johtaneita syitä on Sankamon mukaan vaikeaa määritellä yksiselitteisesti. Katolinen kirkko ei ollut hänelle aikaisemmin erityisen tuttu, vaikka hän luterilaisena teologina ja pappina oppikin tuntemaan myös katolisuutta ja sitä, miten paljon luterilainen kirkko on voinut ammentaa katolisesta perinnöstään.
– Vetävät tekijät katolisuudessa olivat paljon voimakkaampia kuin mahdolliset pois työntävät syyt luterilaisuudessa, Sankamo luonnehtii kirkkokunnan vaihdon syitä.
Tällaisia katolisessa teologiassa ja spiritualiteetissa viehättäviä asioita ovat Sankamon mukaan esimerkiksi kirkon selkeä suhde yhteiseen kristilliseen perintöön, kolminaisuusoppiin, Kristukseen ja Raamattuun.
– Nämä ovat tietysti asioita, jotka luterilaisuuskin tunnustaa. Mutta etsin katolisesta kirkosta juuri sellaisia piirteitä, joista sain hengellistä ravintoa.
Katolisessa spiritualiteetissa melko näkyvä ja olennainen Marian kunnioitus voi olla luterilaisesta ja ehkä erityisesti uuspietistisestä taustasta tulevalle hieman outoa, mutta Sankamo on pystynyt tuon askelen ottamaan.
– Voi sen asian ajatella niinkin, että Marian suuruus perustuu Kristukseen, hän tiivistää.
Luterilaisen teologian epäselvyys häiritsi
Sankamo työskenteli ennen Raamattuopistoa seurakuntapappina Ulvilassa ja Turussa, yhteensä yli kymmenen vuotta.
Luterilaisessa kirkossa ja teologiassa Sankamoa vaivasi ”yleisesti tunnettu” epäselvyys sakramenttien hoitamisessa. Yksi asia oli keskustelu siitä, mitä pitäisi tehdä ehtoollisen vietossa yli jääneille pyhitetyille ehtoollisaineille.
Toinen Sankamoa vaivannut asia oli avioliittoteologia ja siitä luterilaisessa kirkossa kuumana käyvä keskustelu.
– En nyt osaa sanoa, miten merkittävä se tässä yhteydessä minulle oli, mutta luterilaisen kirkon nykyinen avioliittoteologia on myös yksi indikaattori epäselvyydestä. Samoin se, että jotkut papit menevät vihkimään tai siunaamaan saman sukupuolen avioliittoja ilman kirkon lupaa, Sankamo toteaa.
Katolinen kirkko Suomessa ei toistaiseksi voi tarjota työtehtäviä korkeasti oppineille teologeille, jotka ovat maallikkoja.
Sankamo kertoo, ettei hänellä katoliseen kirkkoon liittyessään ollut mielessään minkäänlaisia ura-ajatuksia uudessa uskonyhteisössään. Lisäksi hän on naimisissa, mikä ei edes mahdollistaisi pappeutta katolisessa kirkossa.
Toisaalta esimerkiksi Ruotsissa ja Yhdysvalloissa on luterilaisuudesta katolisen kirkon yhteyteen liittyneitä pappeja, jotka on ajan myötä vihitty katolisiksi papeiksi, vaikka heillä on vaimo ja lapset.
– Toivon, että voin tulevaisuudessa palvella kirkkoani maallikkona ja teologina, Juho Sankamo sanoo.
Täydennetty 13.3. kello 12.40. Lisätty tieto Sankamon pappisviran menettämisestä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.
Kuva: Juho Sankamo
Lue myös:
Katolinen kirkko on luterilaisten keskuudessa entistä suositumpi – miksi?
Teologian tohtori Pauli Annala liittyi katoliseen kirkkoon
Harva jättää jäähyväiset papinpuvulle – syynä usein toiseen kirkkokuntaan liittyminen
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.