Nikean ensimmäisestä ekumeenisesta kirkolliskokouksesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 1700 vuotta. Niinpä Kauniaisissa Suomen Raamattuopistolla pidettävillä Perusta-lehden teologisilla opintopäivillä 2.–4.1. keskitytään Nikean uskontunnustukseen.
Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325 muotoiltu uskontunnustus on yksi kolmesta niin sanotun vanhan kirkon uskontunnustuksesta, ja se on käytössä myös Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.
Mistä uskontunnustukset nousivat, kysyi Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen avajaistilaisuudessa dosentti Timo Nisulalta ja emeritusprofessori Gunnar af Hällströmiltä,
– Kyllä ne Raamatussa ovat. Ne ovat vain lyhyitä, vastasi Nisula.
– Filippiläiskirjeessä on sellainen uskontunnustus kuin ”Jeesus on Herra”. Siihen liittyvä teksti on kokonaisuudessaan mahtava.
Gunnar Af Hällström jatkoi Paavalin todenneen 2. Korinttilaiskirjeessä: ”Minä uskon, siksi puhun.”
– Se on hyvä peruste uskontunnustuksen synnylle, af Hällström totesi.
NISULAN MUKAAN Hällströmin mainitsema kohta on tärkeä, koska se nousee ”apofaattista höpötystä” vastaan.
– Sellainen on esimerkiksi jouluna yleistä, että ollaan vain hiljaa ja ihmetellään, kun sanat eivät riitä. Että syvin usko löytyy siitä, ettei turvauduta sanoihin ollenkaan. Kristinusko on kuitenkin olemukseltaan sellaista, että se haluaa tulla ääneen sanotuksi. Jumala on lähestynyt meitä sanalla ja sanoilla. Olen tällaisen katafaattisen teologian vankkumaton kannattaja. Kyllä sanoja pitää käyttää, ja uskontunnustus on sanallinen tiivistelmä siitä, minkälaiseen Jumalaan me kristityt uskomme.
Varhaiskirkossa uskontunnustus oli eri alueilla varsin samansisältöinen, mutta sanamuodot vaihtelivat paikallisesti.
– Kesareassa oli yksi tunnustus, sitten oli vähän erilainen Jerusalemissa. Roomassa muotoilu oli lähempänä tuntemaamme Apostolista uskontunnustusta, Gunnar af Hällström kertoi.
Timo Nisulan mukaan uskontunnustuksissa eli credoissa oli varhaiskirkon aikaan myös henkilökohtainen vire.
– Ne eivät olleet vain listoja totena pidetyistä asioista, vaan niissä oli väkevänä läsnä marttyyrien luottamus siihen, että tämä on se Jumala, joka minut pelastaa. Credoissa oli kysymys Raamatun opettamisesta, siitä mitä Raamattu sanoo Jumalan ja Jeesuksen suhteesta.
– Elämme edelleen sellaisessa maailmassa, että jos lausut uskontunnustuksen väärässä paikassa, voi mennä työ tai henki, Nisula totesi.
KESKUSTELUSSA SIVUTTIIN myös väitettä, että kolminaisuusoppi olisi ”keksitty” vasta Nikean kirkolliskokouksessa.
– Pyytäkää väitteen esittäjää katsomaan aikaisempia kastetunnustuksia, Gunnar Af Hällström sanoi.
– Jo Jeesuksen kaste- ja lähetyskäskyssä Jumalan kolminaisuus on ilmaistu, Lauri Vartiainen lisäsi.
Kirjoittaja on Suomen Raamattuopiston tiedottaja.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!