Tieteen kehittyminen ei ole yhteiskunnan maallistumiskehityksen keskeisin tekijä, väittää Oxfordin yliopiston tieteenhistorian emeritusprofessori John Hedley Brooke. Brooke puhui torstaina Luonnontiede, maallistuminen ja teologia -seminaarissa Helsingin yliopistolla.
Brooke ei kiistänyt tieteellisen tiedon vaikutusta sekularisaation, vaan tieteen edistymisen keskeisimpänä yhteiskunnallisen sekularisaation syynä.
Brooken mielestä valheellinen uskomus on myös se, että uskonnon pohjalta olisi historiassa lähinnä vastustettu uutta luonnontieteellistä tutkimusta. Monet uskonnolliset yhteisöt ovat esimerkiksi omaksuneet modernia tekniikkaa osaksi perinteisiä uskonnollisia riittejään ja tapakulttuuria. Lisäksi monet filosofit ovat pyrkineet perustelemaan kristinuskon opetuksia aikansa uusimmilla tieteellisillä näkemyksillä. Esimerkiksi Francis Bacon ajatteli atomiopin tukevan uskoa persoonalliseen Jumalaan keskiajan aristoteelista filosofiaan paremmin.
Tiedettä merkittävämmän syyn sekularisaation Brooke ajattelee olevan pikemminkin uskontojen sisäinen. Esimerkiksi jo 1600–1700-lukujen vaiheessa uskonnollisten liikkeiden monimuotoisuutta pidettiin todisteena uskonnon epäonnistumisesta.
Erityisesti uskontokriittisten uusateistien hyökkäyksiä uskontoa vastaan Brooke piti tieteen kannalta harmillisen voimakkaina ja kääntynyt tieteen edistämistä vastaan. Seurauksena monet uskonnosta tai uskonnollisista yhdyskunnista elämäänsä sisältöä löytäneet ovat alkaneet taistella tiedeyhteisöä vastaan.
Vaikeita määrittelyjä
Iltapäivän paneelikeskustelussa Vaasan yliopiston filosofian professori haastoi Brooken näkemyksen sekularisaation ja tieteen suhteesta. Brooken tavoin hän syventyi kysymykseen sekularisaation tai maallistumiskehityksen määrittelystä. Lehtosen mukaan koko kysymys tieteen ja uskonnollisen uskon yhteensovittamisesta on lähtöisin uskonnollisista lähtökohdista, eikä se sinällään ole lainkaan tarpeellinen tieteen näkökulmasta.
Lehtosen mielestä uskontoa vastaan todistaa myös se, että on vaikea keksiä yhtään esimerkkiä uskonnollisten ajattelutapojen myönteisistä vaikutuksista tieteen kehittymiseen.
– Enkä nyt tarkoita uskonnollista motivaatiota, se on eri asia, Lehtonen lisäsi.
Brooken mukaan kyse on tieteellisen tiedon tuottamisen ihanteista, joissa uskonnolliset ajattelutavat torjutaan voimakkaasti. Brooke kuitenkin muistutti, ettei näin ole aina ollut. Esimerkiksi sähkötekniikan kehitykseen vaikuttaneen James Farradayn tutkimuksiin vaikutti hänen uskonnollinen näkemyksensä luonnosta.
Paneelia vetänyt uskonnonfilosofian tutkija Aku Visala huomautti myös, ettei uskonnon määrittely keskustelussa ole täysin yksiselitteistä. Brooke puolestaan huomautti, että erityisesti historiallisesta keskustelusta puhuttaessa on muistettava, että esimodernissa maailmassa ihmisillä oli käsitys yleensä vain omasta uskonnostaan uskontona.
Paneelissa puhuivat myös Espoon piispa Tapio Luoma ja filosofian dosentti Lauri Järvilehto.
Myytinmurtajat
Tilaisuudessa julkaistiin Ronald Numbersin toimittama ja juuri suomennettu artikkelikokoelma Galileo tyrmässä ja muita myyttejä tieteestä ja uskonnosta (Kirjapaja 2015). Hyvin erilaisista taustoista tulevia kirjoittajie yhdistää halu halu korjata yleisiä mutta virheellisiä käsityksiä tieteenhistoriasta, kertoi kirjan kirjoittamiseen osallistunut Brooke.
Brooke painotti, että kirjassa ei pureta ainoastaan valheellisia myyttejä, joilla on perusteltu historiallista kuvaa uskonnon ja tieteen vaikeasta historiasta. Kirjassa esimerkiksi kumotaan väitteitä, joita on käytetty puolustamaan uskonnollisen vakaumuksen hyväksyttävyyttä. Yksi tällainen myytti on väite, että Albert Einstein olisi uskonut persoonalliseen Jumalaan.
Seminaari jatkuu vielä tänään muun muassa uskonnonfilosofian emeritusprofessori Simo Knuuttilan luennolla. Seminaarin tallenne tulee myöhemmin katsottavaksi kokonaisuudessaan Areiopagi-verkkolehden sivulle.
Järjestäjien tietojen mukaan tilaisuuden ennakkoilmoittautumiset olivat täynnä. Eilen noin 130 hengelle varatussa salissa oli paikalla noin 70 henkilöä.
Seminaarin järjestivät yhteistyössä Suomen Akatemian rahoittama Järki ja uskonnollinen tunnistaminen -huippuyksikkö, Areiopagi-verkkolehti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Espoon hiippakunta.
Kuvassa John Hedley Brooke.
Kuva: Joona Raudaskoski
Ilmoita asiavirheestä