Toto päätti juhlakiertueensa Helsinkiin

totoToto soitti Helsingissä lauantaina. (Foto: Ville Talola)

Kalifornialainen Toto-yhtye päätti lauantaina 35 vuotta kestäneen uransa juhlakiertueen Euroopan osuuden Helsingin jäähalliin. Yhtye houkutteli paikalle runsaat 3 000 kuulijaa. Yhtyeen ensimmäistä Suomen konserttia perjantaina Pietarsaaressa oli saapunut kuulemaan liki 10 000 korvaparia. Suosionsa huipulla 1980-luvulla yhtyeen musiikki oli hyvin suosittua myös kirkollisissa piireissä ja monelle gospelyhtyeelle suoranainen esikuva.
Yhtyeen kiertuekokoonpanossa on yhä jäljellä kolme alkuperäisjäsentä; kosketinsoittajat David Paich ja Steve Porcaro sekä bändin puhemiehen roolin omaksunut kitaristi Steve Lukather. Settilista oli koottu kattavasti yhtyeen koko uran varrelta. Yleisöä hemmoteltiin yhtyeen suurimmilla hiteillä, joista tunnetuimmat ovat vuonna 1982 kuudella Grammy-palkinnolla palkitun Toto IV-levyn Rosanna ja Africa sekä yhtyeen debyyttialbumilta poimittu Hold The Line.
Seurakuntanuorten musiikissa vallitsi 1980-luvulla tietynlainen jako kahteen. Yhtäältä suosiota nautti Pekka Simojoen evankeliova musiikki, jolle vastapuolen muodosti Jaakko Löytyn leiri. Evankeliovaan piiriin luettiin kuuluviksi muun muassa yhtyeet Pro Fide ja The Road sekä Jukka Leppilampi. Löytyn viitoittaman körttiläishenkiseen klaaniin nimiä olivat muun muassa Pekka Ruuska, Teppo Nuorva ja Jouko Mäki-Lohiluoma. Toton musiikki ei ole hengellistä, ja yhtyettä on aina pidetty tietynlaisena muusikkojen musiikkina. Siksi se saattoi muodostaa siltaavan siteen kirkollisen musiikin kentällä toimivien väliin.
Kansan Raamattuseuran nuorisotyön johtaja, muusikko Leevi Helo kertoo Toton olevan hänen oman muusikkouransa suurin vaikuttaja. Muun muassa Pro Fidessä ja Juha Tapion bändissä koskettimia soittanut Helo muistelee oman Toto-innostuksensa syntyneen yhtyeen vuonna 1987 julkaistun Seventh One -levyn myötä.

– Se levy osui ja upposi silloisen jazz- ja bepop-pianistinalkuun. Samoin tein alkoi tutustuminen bändin aikaisempaan tuotantoon. Seurakuntabändiämme Dawnia Imatralla taidettiin kutsua joskus Suomi-gospelin Totoksikin, Helo muistelee.
Helo kertoi tulleensa ”tietysti” paikalle, kun Toto konsertoi. Käynti merkitsee myös kulttuurivaihtoa sukupolvelta toiselle.
– Mukana on kaksi vanhinta poikaani. Itse asiassa tänään oli toisen heistä konfirmaatiokin, joten tulimme suoraan juhlista paikalle, eturivissä keikasta nauttinut Helo kertoo.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliPäästä jalkoihin hyväntekeväisyyttä
Seuraava artikkeliNummela: Jumalan sana ei näytä pätevän käytännössä

Ei näytettäviä viestejä