Avustusjärjestöt toimivat Ukrainan sodan inhimillisen kärsimyksen lievittämiseksi sekä maan sisällä että naapurimaissa.
Moni järjestö on tehnyt Ukrainassa työtä jo vuodesta 2014 jatkuneen kriisin aikana. Nyt avuntarve on kasvanut dramaattisesti. Samalla toimintaedellytykset ovat käyneet paikoin erittäin hankaliksi.
Miljoonien ukrainalaisten ennakoidaan tarvitsevan humanitaarista apua. Kodeistaan pakenevilla ihmisillä on aina pulaa perustarpeista: ruoasta, lääkkeistä ja juomasta. Nyt sota alkoi talvella ja keskellä koronapandemiaa.
Järjestöt ovat saaneet paljon kyselyjä mahdollisuudesta auttaa ukrainalaisia tavaralahjoituksin. Rahan lahjoittaminen on kuitenkin käytännöllisin tapa auttaa.
KUA auttaa Ukrainassa ja Unkarissa, Lähetysseura lahjoitti katastrofirahastostaan
Kirkon Ulkomaanapu toimii kriisissä yhteistyössä Unkarin kirkkojenvälisen avun kanssa. Alkuviikkoon mennessä se oli saanut toimitettua Länsi-Ukrainaan 28 tonnia avustustarvikkeita, kuten vettä, ruokaa, peittoja ja patjoja.
Työtä tehdään myös Ukrainan naapurimaihin lukeutuvaan Unkariin saapuvien pakolaisten parissa.
Suomen Lähetysseura myönsi katastrofirahastostaan 50 000 euroa Luterilaiselle maailmanliitolle sotaa pakenevien ukrainalaisten tueksi. Avun vievät perille Luterilaisen maailmanliiton jäsenkirkot ja niiden diakoniaorganisaatiot Ukrainassa, Puolassa, Slovakiassa, Romaniassa ja Unkarissa.
Helluntailaistaustaisen Fidan keräyksellä hankitaan ruokaa, suojaa, lämmikettä, hygieniatarvikkeita ja vettä sekä pidemmällä aikavälillä mahdollisesti myös psykososiaalista traumatukea.
– Avun vievät perille yhteistyöseurakuntamme ja humanitaarisen avun järjestöt, joiden kanssa olemme verkostoituneet. Operaatioita on käynnistymässä sekä raja-alueilla että Ukrainan sisällä, kertoo järjestön humanitaarisen avun päällikkö Maija Saarni.
Helsingin Diakonissalaitos tekee Ukrainassa yhteistyötä romanijärjestöjen kanssa.
– Ukraina ei ole koskaan ollut näin yhtenäinen, romanien ukrainalaisen kattojärjestön Chiriclin puheenjohtaja Zola Kondur sanoo Kotimaalle.
Myös maassa asuvat romanit ovat ilmoittautuneet armeijaan ja kotijoukkoihin.
Zola Kondur kertoo, että osa Ukrainan romaneista ei voi paeta maasta, koska heillä ei ole tarvittavia dokumentteja tai säästöjä. Maansisäisissä pakolaisissa romanit ovat yliedustettuina. Ukrainan väestöstä romaneja on vajaa prosentti.
– Olemme erittäin kiitollisia suomalaisille siitä, että olette tukeneet Ukrainaa esimerkiksi mielenosoituksilla ja antamalla rahaa keräyksiin, Kondur sanoo.
Lääkärit ilman rajoja -järjestö on toiminut seitsemän vuotta Itä-Ukrainassa keskittyen hivin ja tuberkuloosin hoitoon.
Toiminta alueella on jouduttu keskeyttämään, järjestön viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta sanoo.
– Tilanne on vaikea. Selvitämme keinoja, miten voimme antaa apua turvallisesti ja puolueettomasti.
Järjestö on käynnistänyt hätäapukeräyksen sairaanhoidon tarjoamiseksi sotien keskellä. Keräystuotot osoitetaan joko Ukrainaan tai muille sotaa käyville alueille.
Unicef tukee perheestään eroon joutuneita lapsia
Sodan seuraukset ovat erityisen vahingollisia lapsille. Lasten auttamiseen keskittyvät Unicef ja Pelastakaa Lapset ry tukevat Ukrainan kriisissä sekä fyysisesti että henkisesti.
Pelastakaa Lapset antaa perheille rahallista tukea, vettä ja hygieniatarvikkeita. Talvivarusteet ovat tärkeitä, sillä moni on liikkeellä vähissä vaatteissa, kertoo järjestön viestintäpäällikkö Satu Suontaa. Olosuhteet ovat traumatisoivat, ja myös psykososiaalista tukea tarjotaan.
Järjestö toimii eri puolilla Ukrainaa, rajoilla sekä naapurimaissa Puolassa, Romaniassa ja Liettuassa. Tavoitteena on pystyä auttamaan 3,5 miljoonaa lasta.
Unicef toimii Ukrainan sisällä tehtävän työn lisäksi naapurimaissa Unkarissa, Moldovassa ja Romaniassa. Ukrainassa toimintaa joudutaan ajoittain siirtämään taistelujen takia, erityisasiantuntija Tarmo Heikkilä kertoo. Joillain alueilla taistelut ovat jatkuneet niin intensiivisinä, ettei apua ole voitu toimittaa. Ainakin vielä alkuviikosta Unicef toimi myös Kiovan alueella.
Heikkilän mukaan Ukrainassa toimitetaan puhdasta vettä alueille, joilla vesijohdot ovat vaurioituneet. Jaossa on myös hygienia- ja terveydenhuoltotarpeita. Lastensuojeluryhmät auttavat yksin olevia, perheestään eroon joutuneita lapsia.
Järjestöt ovat kiitelleet suomalaisten avustushalua. Humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva Kirkon Ulkomaanavusta kertoo, että lahjoitusvauhti on vastannut suurten luonnonkatastrofien yhteydessä nähtyä.
Seurakuntien Alajarva uskoo aktivoituvan lisää tällä viikolla.
***
Lahjoitussivustoja:
Ilmoita asiavirheestä