Kotimaa24:n tiistainen uutinen kertoi, että kymmenissä seurakunnissa jäänyt maksamatta ilman omaa eläkevakuutusta työskennelleiden yrittäjien eläkemaksut. Lisäksi kerrottiin, että palvelusuhdetietoja on merkitty puutteellisesti eläkepäätösten pohjana toimivaan rekisteriin.
Nyt julkisuuteen kerrotut epäselvyydet johtuvat Kirkon elelaitoksen ja Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) erilaisista tulkinnoista, jotka koskevat yrittäjien eläkelain muutoksia. Ne tulivat voimaan vuonna 2007.
Tulkintaerot paljastuivat, kun kirkon eläkeasiat siirtyivät Kuntien eläkevakuutuksen hoidettaviksi. Keva aloitti 2009 tarkastukset seurakunnissa. Kirkkohallitus informoi seurakuntia tulkintaeroista tämän vuoden tammikuussa lähettämässään yleiskirjeessä.
– Kirkon keskusrahasto lähti aikaisemmin siitä oletuksesta, että kaikki yrittäjät ovat maksaneet vakuutusmaksunsa yrittäjien eläkelain mukaisesti, sanoo kirkkoneuvos Leena Rantanen kirkkohallituksesta.
– Kun nyt tarkastustoimi siirtyi Kevan tehtäväksi, otimme tulkinnassa saman linjan kuin hekin, eli vaadimme yrittäjältä todistuksen maksetusta vakuutusmaksusta. Jos todistusta ei ole, yrittäjä vakuutetaan kirkon eläkelaitokseen. Kun yrittäjä vakuuttaa itsensä YEL:in mukaisesti, hän maksaa vakuutusmaksunsa itse, muistuttaa Leena Rantanen
– Tarkastusten tavoitteena on saada palvelussuhderekisteri niin hyvään kuntoon, että eläkepäätösten teko sujuu Kevan automaattisessa prosessissa samalla tavalla niin KuELin kuin KiELin piiriin kuuluvissa tapauksissa.
Rantasen mukaan seurakuntien maksamat eläkemaksut ovat olleet huomattavasti paremmassa tilassa kuin palvelusuhderekisterin tiedot.
– Kirkon järjestelmässä eläkepäätösten teko perustui enemmän käsityöhön, mikä ei ole mahdollista uudessa tilanteessa ja Kevan automatisoidussa järjestelmässä. Näin aikaisemmin vasta eläkepäätösvaiheessa tehty työ joudutaan nyt tekemään aikaisemmin.
Oikaisu
: Eläkemaksuepäselvyyksiä koskevan uutisen yhteydessä on myös esiintynyt väite, että Keva perisi rästissä olevia eläkemaksuja seurakunnilta. Keva ei peri, vaan informoi tarkastusten perusteella Kirkon keskusrahastoa, joka perii maksut.