Melisa Stevanovicin tuoreesta väitöstutkimuksesta. Perjantaina julkaistussa tutkimuksessa Stevanovic tutkii yleisesti vuorovaikutuksen valtasuhteisiin liittyviä kysymyksiä käyttäen aineistona pappien ja kanttorien työkokouksia.
Stevanovic pyrkii tutkimuksessaan selvittämään työntekijöiden keinoja neuvotella siitä, kenellä työyhteisöissä on lopullinen valta sanoa kuinka asiat tehdään. Hänen mukaansa papin ja kanttorin suhde on tarkastelulle monella tapaa ihanteellinen. Valtasuhteet tulevat parhaiten esiin juuri silloin, kun rakenteellinen hierarkia ei ole täysin selvä tai yksiselitteinen.
– Nykyään molemmilla on samantasoinen akateeminen koulutus. Virallisesti pappi vastaa jumalanpalveluksen toteuttamisesta ja kanttori musiikista. On kuitenkin eroja työyhteisöjen, ja jopa yksittäisten työparien, välillä siinä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, Stevanovic sanoo.
Esimerkiksi lääkärien ja sairaanhoitajien välillä hierarkia on Stevanovicin mukaan huomattavasti selkeämpi. Lääkärillä on aina suurempi valta päättää toiminnasta.Tutkimuksen aihe nousi Stevanovicille hänen omasta kanttoritaustastaan. Hän on ollut vuodesta 2002 lähtien kanttorina Loimaalla ja sitä ennen Hampurin suomalaisella merimieskirkolla.
Väitöskirjassaan Stevanovic tuo esille erilaisia keinoja, joilla eri osapuolet neuvottelevat keskinäisistä valta-asemistaan yhteisiä työtehtäviä suunnitellessaan.
– Aivan konkreettisia keinoja ovat erilaiset kielelliset rakenteet ja puheen intonaation muutokset. Ehdotustentorjuminen on hyvin harvinaista. Tilanteista pikemminkin luikerrellaan pois, jolloin esitys jää seisomaan ilmaan. Samanlaisia keinoja voi hyvin olla vaikka aviopuolisoiden viestinnässä, hän kertoo.
Väitöskirjan aineisto viittaa myös siihen, että kanttorit ovat halukkaampia yhteistyöhön pappien kanssa kuin papit kanttoreiden. Kanttorit yrittävät luoda päätösten tekemisestä yhteistyötä, joka ei näytä kiinnostavan pappeja samassa määrin.
Stevanovic pitää evankelis-luterilaisen kirkon virkamiesoikeudellisten säännösten uudistusta mielenkiintoisena tutkimuksensa kannalta. Uudistus tuli voimaan kesäkuun alussa. Kirkon tiedotuskeskuksen mukaan uudistuksen jälkeen keskeiset virkasuhteita koskevat säännökset ovat sen jälkeen kirkkolaissa ja –järjestyksessä. Seurakunnilla on tähän asti ollut omat virkasääntönsä, jotka nyt poistuvat käytöstä. Virkasuhteessa olevia työntekijöitä koskevan uudistuksen jälkeen työntekijöiden oikeusturvan pitäisi olla samalla tasolla julkisen sektorin virkamiesten kanssa.
Stevanovicin mukaan kanttorien näkökulmasta keskeisintä on kanttorien nimitysten siirtyminen pois tuomiokapituleilta.
– Kuinka se muuttaa heidän asemaansa seurakunnassa? hän kysyy.Stevanovic pelkää, että kanttorien koulutustaso saattaa laskea pidemmällä aikavälillä. Silloin vaarana on, ettei kanttoreilla enää ole asiaa pöytiin, joissa työntekijät päättävät seurakunnan asioista.
– Jotkut kanttorit ovat esittäneet tämän pelon ääneen. En halua maalailla piruja sinille, mutta tilanne ei näytä hyvältä niiden kannalta, jotka haluavat pappien kanssa yhdenvertaisina päättää kirkollisten tilaisuuksien kulusta.
Melisa Stevanovicin Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan englanninkielinen väitöskirja ”Deonttiset oikeudet vuorovaikutuksessa – keskusteluanalyyttinen tutkimus auktoriteetista ja yhteistyöstä” tarkastettiin viime viikon perjantaina.
(Kuva/Pavle Stevanovic)
Ilmoita asiavirheestä