– Kirkko on itse tehnyt pesäeroa kansakirkkoajatukseen profiloitumalla moraaliseksi ääneksi yhteiskunnassa. Tämä kehitys alkoi vuonna 1999, kun piispat julkaisivat kriittisen talouspoliittisen kannanottonsa Kohti yhteistä hyvää, sanoo uskontotieteilijä Tuomas Martikainen Helsingin yliopistosta.
Martikainen on yhdessä Ville Jalovaaran kanssa toimittanut kirjan Uskonnon ylösnousemus – Kirkon, uskonnon ja kulttuurin murros.
Samalla kun kirkko tulee pois erityisasemastaan osaksi kansalaisyhteiskuntaa, ovat muut uskonnot ja vähemmistöt tulossa pois marginaalista myös osaksi yhteistä keskustelu. Tuomas Martikaisen mukaan kirkon ongelma on uudessa tilanteessa sen sisäinen epäyhtenäisyys ja moniäänisyys.
– Kirkon julkinen kuva on saatava yhtenäisemmäksi, jotta sen ääni olisi riittävän kantava. Nyt viesti voi olla turhankin ristiriitainen.
Religionens återkomst – Uskonnon ylösnousemus
-kirja on myös luettavissa ja ladattavissa netisssä PDF-muodossa. Sen julkaisija on suomenruotsalainen ajatushautomo Magma, joka yhdessä Kirkon tutkimuskeskuksen, Åbo Akademin sekä Demos- ja e2-ajatushautomoiden kanssa järjesti tänään myös monikulttuurisuutta ja -uskonnollisuutta käsittelevän seminaarin.