Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kati Niemelä sanoo Seurakuntalainen.fi:n haastattelussa kirkon sulkevan pappisviran kaikkein kutsumustietoisimmilta miehiltä ja samalla omaksuvan yhä liberaalimpia ajatuksia, joiden takana ovat naispuoliset papit. Niemelä arvelee Seurakuntalainen.fi:lle, että naisten muutosajatukset perustuvat osittain kostonhaluun hyvitykseksi koetuista vääryyksistä ja syrjinnästä.
Niemelän tutkimuksiin perustuva artikkeli Female Clergy as Agents of Religiuos Change? on luettavissa verkossa avoimessa tiedeaikakausjulkaisu MDPI.com:issa. Siinä osoitetaan, että suurin tekijä lähihistoriassa tapahtuneisiin muutoksiin kirkon on pappisviran avaaminen naisille. Sekä kirkon toimintakulttuurin muuttuminen että teologiset linjaukset ja painotukset ovat perua naispuolisten pappien vahvasti edustamista ajatuksista.
Tutkimus perustuu Pappisliiton jäsenien parissa vuosina 2002, 2006 ja 2010 tehtyihin kyselyihin. Siitä käy ilmi, että naisten ja miesten välillä ero esimerkiksi siinä, kuinka konservatiiviseksi vastaaja itsensä kokee, on suurimmillaan nuorten pappien joukossa. Miespuolisista alle 35-vuotiasta papeista 48 % pitää itseään joko hyvin tai melko konservatiivisena. Naisten kohdalla vastaava luku oli 12 %.
Tapahtuneen muutoksen mittareina tutkimuksessa pidetään muun muassa kirkon lieventynyttä kantaa seksuaalivähemmistöihin. Lisäksi se viittaa kirkon puheenvuoroihin, joissa yhä useammin opin ja Raamatun sijaan viitataan useammin suvaitsevaisuuteen ja esimerkiksi yleisiin ihmisoikeuksiin. Tutkimuksessa Niemelä osoittaa, että naispappien toiminta ja arvot yleisesti tukevat näitä suuntauksia.
Kirkon papistossa naisten osuus kasvaa kovaa vauhtia. Vuonna 2010 noin 40 % kirkon papeista oli naisia. Uusista teologian opiskelijoista naisten osuus on jo noin 7 0%. Naispappien vaikutus kirkossa ei perustu kuitenkaan siihen, että naiset olisivat määräänsä vastaavalla osuudella mukana johtotehtävissä kirkossa. Vain 5% naispuolisista papeista toimii kirkkoherroina.
Pappisvirka avattiin Suomessa naisille viimeisenä Pohjoismaisista sisarkirkoista vuonna 1986. Ensimmäiset naispapit vihittiin Tanskassa vuonna 1948. Ruotsissa ja Norjassa vastaavat päätökset tehtiin 1960-luvun alussa, Islannissa vuonna 1974.
Lue Niemelän haastattelu Seurakuntalainen.fi:stä
Ilmoita asiavirheestä