Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija, FT, Kimmo Ketola problematisoi TV7:n teettämää tutkimusta, jonka mukaan 14 prosenttia suomalaisista on uudestisyntyneitä. Hän huomauttaa, että myös Kirkon tutkimuskeskus on aiemmin selvittänyt uudestisyntyneiden määrää.
TV7 teettämä tutkimus kertoi, että 14 prosenttia suomalaisista on uudestisyntyneitä. Tämän lisäksi 46 prosenttia ei ole uskossa, mutta uskoo kuitenkin Jumalaan. Muut vaihtoehdot olivat kiinnostus uskonnollisista asioista (2 prosenttia), uskominen jonkun muun uskonnon mukaan kuin kristinuskon (1 prosentti), ei usko Jumalaan lainkaan (18 prosenttia) ja ei osaa sanoa kantaansa (19 prosenttia).
Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijan Kimmo Ketolan mielestä vastausvaihtoehtojen ongelma on se, että samaan aikaan tunnutaan kysyvän sekä sitä uskotaanko Jumalaan vai ei ja toisaalta sitä, millainen on henkilön uskonnollinen identiteetti.
– Kun 19 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa, vähän hälytyskellot soivat. Tällöin ihmiset eivät ole löytäneet parhaiten sopivaa kategoriaa, Ketola sanoo.
– Sinänsä ei ole mitenkään huono asia kysyä uudestisyntyneiden osuutta, toki erilaisia kysymyksiä voi muotoilla, hän jatkaa.
Uskovaisia, uudestisyntyneitä vai molempia
Ketola ei siis katso, että TV7:n teettämän tutkimuksen jälkeen voitaisiin todeta 14 prosenttia suomalaisista uudestisyntyneiksi. Hän viittaa kirkon tutkimuskeskuksen Kirkkomonitor 2007 -tutkimukseen. Sen mukaan 15 prosenttia suomalaisista mielsi itsensä ”uskovaisiksi”, kun taas ”uudestisyntyneeksi kristityksi” viisi prosenttia.
– Jos on useampia vastausvaihtoehtoja, uudestisyntyneiden määrä jää pienemmäksi.
Kirkkomonitor 2007 -tutkimuksessa henkilöt saattoivat sanoa kantansa kaikkiin eri uskonollista identiteettiä määrittäviin vaihtoehtoihin (katso taulukko).
Ketola muistuttaa, että Suomessa sanalla uudestisyntynyt on erityinen merkitys. Se liittyy vapaiden suuntien ja viidennen herätysliikkeen korostuksiin. Suomessa esimerkiksi heränneille eli körteille on vierasta puhua uudestisyntymisestä asian herätyskristillisessä merkityksessä.
– Niinpä uudestisyntymisen tarjoaminen ainoana vastausvaihtoehtona voi olla ongelmallista, Ketola uskoo.
Ketola tosin huomauttaa, että TV7:n tutkimuksen uudestisyntyneiden (14 prosenttia) ja Kirkkomonitor 2007:ssä itsensä uskovaiseksi mieltävien (15 prosenttia) määrät tulevat hyvin lähelle toisiaan.
Paikallisuus on huomioitava kysymyksissä
TV7:n teettämästä tutkimuksesta vastaava viestinnän tutkija, FT, Taisto Lehikoinen antoi ymmärtää, että kirkon tutkimuskeskuksella on ollut ylivalta uskonnollisuuden määrittelemisessä. Hänen mukaansa olisi uutta tuoda tutkimuksellisesti esiin perinteinen konservatiivinen uskonvakaumus eli uudestisyntyneitten määrä.
Tähän Ketola huomauttaa, että myös kirkon tutkimuskeskus on jo pitkään selvittänyt uudestisyntyneiksi itseään mieltävien määrää.
Ketolan mielestä esimerkiksi USA:ssa käytetyn mallin, jossa selvitetään uudestisyntyneitten, Jumalaan uskovien ja ateistien osuuksia ei sovellu sellaisenaan Suomeen.
– Paikallinen konteksti on otettava kysymyksissä mahdollisimman hyvin huomioon, Ketola sanoo.
TV7:n tutkimuksen huomiosta, jonka mukaan ateismi on nuorissa ikäryhmissä kasvussa, Ketola on samaa mieltä.
– Havainnot ovat samansuuntaisia kuin kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuksissa.
Lue myös: Viestinnän tutkija: Kirkolla ollut ylivalta uskonnollisuuden määrittämisessä
TV7: Joka seitsemäs mieltää itsensä uudestisyntyneeksi kristityksi
(Kuva Kimmo Ketolasta kirkon tutkimuskeskuksesta)
Ilmoita asiavirheestä