Helsingissä järjestettiin viime viikolla uskontotieteilijöiden konferenssi (EASR), johon osallistui 500 tutkijaa eri puolilta maailmaa. Mukana oli myös suomalainen Titus Hjelm, työskentelee opettajana ja tutkijana University College Londonissa.
Puheenvuorossasi luonnehdit muslimivastaisuutta ja islamofobiaa 2000-luvun merkittävimmäksi uskontoilmiöksi Euroopassa. Mitä tarkoitat tällä?
– Islamista on tullut Euroopassa arkipäivän huolenaihe myös sellaisten ihmisten mielissä, jotka eivät tiedä islamista juuri mitään ja jotka eivät tunne muslimeja. Merkillisen nopeasti tarkoitushakuiset islamin vastaiset näkökulmat ja perustelut ovat lyöneet itsensä läpi paitsi julkisessa keskustelussa myös poliittisissa puolueissa.
– Muslimivastainen reaktio ei ole missään suhteessa muslimien määrään ja rooliin yhteiskunnassa. Yleinen tyytymättömyys poliittiseen päätöksentekoon kanavoituu myös islamin vastaisuuteen. Minusta Brexit-äänestyksessä oli kyse myös tästä.
Miten käy eurooppalaisen islamin tämän kaiken keskellä? Ja onko sellaista ylipäätään olemassa?
– Kyllä eurooppalaista islamia on olemassa, mutta se hautautuu ensimmäisenä kun julkisuuteen tulee islamin nimissä tehtyjä terrori-iskuja. Jos joku asiantuntija sanoo silloin, että ”tämä ei ole oikeaa islamia”, kukaan ei kuuntele häntä.
– Euroopassa asuvat muslimit haluavat varmasti olla asuinmaittensa kansalaisia ja eurooppalaisia ja sen lisäksi myös muslimeja, mutta muutamat väkivaltaiset muslimit vievät kaiken huomion.
Onko islamin nimissä tapahtuva väkivalta uskonnollinen vai yhteiskunnallinen kysymys?
– Jos vastausta siihen, miksi jotkut islamin nimissä käyttäytyvät väkivaltaisesti, haetaan uskonnosta, Koraanista tai teologiasta, ei se auta eteenpäin. Uskontoa ja pyhiä kirjoja voidaan aina käyttää oikeuttamaan hirvittäviä tekoja.
– Islamin nimissä sotaa käyviä muslimeja on ehkä noin 200 000. He hakevat uskonnosta oikeutusta väkivallalleen, mutta 1,5 miljardia muslimia ei hae.
– Pitäisi kysyä, mitkä ovat ne yhteiskunnalliset olosuhteet, jotka saavat jotkut yksilöt uskomaan, että väkivalta on ainoa keino voimaantua.
Uskonto ei siis selitä kaikkea mitä islamin nimissä tehdään…?
– Vuoden 2001 tapahtumat lisäsivät valtavasti rahoitusta islamin ja Koraanin tutkimiseen. Mutta siitä ei ole hyötyä yrityksessä ymmärtää terrorismia, joka yrittää oikeuttaa toimintaansa islamilla.
– Uskontieteilijällä pitäisi toisinaan olla rohkeutta sanoa, että tässä ei ole kyse uskonnosta, eikä varsinkaan teologiasta. Asiat liittyvät kyllä uskontoon, mutta mitä tahansa uskontoa voidaan käyttää keppihevosena.
– Kannattaa myös muistaa, että uskonnot tai pyhät kirjat eivät tee mitään, mutta ihmiset tekevät. Heidän uskonnollisesti motivoituihin tekoihinsa vaikuttaa myös yhteiskunta, politiikka ja talous.
Miksi islamista on niin vaikea puhua fiksusti?
– Koska uskonnon lukutaito on heikkoa eikä monilla ole kosketuskohtaa islamiin. Silloin on helposti julkisuudessa olevien islamkielteisten asenteiden ja perusteluiden varassa.
Kuva: Olli Seppälä
Ilmoita asiavirheestä