Sote-uudistusta on perusteltu yksilö- ja talouskeskeisillä argumenteilla, jotka uhkaavat suomalaiseen yhteiskuntaan juurtuneita käsityksiä hyvästä ja oikeasta toiminnasta. Arvoihin ja kulttuuriin liittyvien juurien ohittaminen voi johtaa jopa sote-uudistuksen kariutumiseen, väittävät kirkkososiologian dosentti Henrietta Grönlund ja valtiotieteiden tohtori, arvotutkija Anneli Portman. Tutkijat käsittelevät aihetta Teologia.fi-sivustolla julkaistussa artikkelissaan.
Grönlund ja Portman kirjoittavat, että hyvinvointivaltion kannatusta Suomessa auttaa ymmärtämään sen arvopohja. Malli on rakentunut Suomessa keskeisille tasa-arvon, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja huolenpidon arvoille. Nämä arvot kietoutuvat yhteen pohjoismaisen luterilaisen uskonnon, sen opetuksen, ihmiskuvan ja arvomaailman kanssa, tutkijat toteavat.
Käsillä olevaa hyvinvointimallin muutosta on poliittisissa puheissa perusteltu hyvinvointipalvelujen säilyttämisellä mutta myös valinnanvapaudella, kilpailukyvyllä ja tehokkuudella. Grönlundin ja Portmanin mukaan jälkimmäiset eivät nouse kulttuurimme tasa-arvoa korostavista syväarvoista, vaan voivat välittää jopa niille vastakkaisen viestin.
”Kulttuuriset arvot selittävätkin osaltaan uudistukseen liittyvää vastustusta: uudistukset vaikuttavat poikkeavan siitä, mitä pidämme oikeana ja hyvänä”, tutkijat kirjoittavat.
Grönlund ja Portman toteavat, että sote-uudistuksen tavoitteet voivat olla monilta osin välttämättömiä ja kannatettavia. Jos ne kuitenkin perustuvat väärinä pidettyihin arvoihin ja argumentteihin, ne ovat väistämättä vastatuulessa. Tämä saattaa tutkijoiden mukaan johtaa kansalaisten turvallisuudentunteen ja luottamuksen heikkenemiseen.
”Samaan aikaan vastustustakin herättävien arvojen esillä pitäminen ja toteuttaminen tuo niitä osaksi suomalaista yhteiskuntaa, mikä saattaa muuttaa kulttuurisia arvoja”, Grönlund ja Portman huomauttavat.
Teologia.fi on verkkopalvelu, joka esittelee suomalaista yliopistoteologiaa. Sen tuoreen teemanumeron aiheena on Talous ja ihmisen osa.
Kuva: Olli Seppälä
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.