Hyvät lähisuhteet, sinnikkyys ja oma arvomaailma mukaan lukien uskonto ovat auttaneet sotaveteraaneja turvattomuuden hallinnassa. Nämä turvautumisen kohteet olivat säilyneet samoina läpi elämän, selviää veteraanien sotakokemuksia ja hyvinvointia tutkineen Sirpa Korhosen Itä-Suomen yliopistossa tehdystä väitöstutkimuksesta.
Korhosen mukaan uskonnon merkitystä ei hänen väitöstutkimuksessaan varsinaisesti kartoitettu, mutta oma arvomaailma tuli esille yhtenä tutkimustuloksena. Uskosta ei kerrottu mitään kielteistä.
– Veteraanien yksi elämänhallintakeino oli uskonto rintamapalveluksessa, se auttoi siellä selviytymisessä karuissa elinolosuhteissa ja jatkuvan kuoleman pelon ilmapiirissä. Mikäli rintamalta selviydyttiin kutakuinkin haavoittumattomana, niin osa tutkituista uskoi siinäkin Jumalan varjelukseen. Elämänhallintakeinot säilyivät samoina läpi elämän eli myös ikääntyneenä turvauduttiin ystäviin ja perheen tukeen, omaan sinnikkyyteen ja omaan arvomaailmaan, joihin uskonto kuuluu, Korhonen kertoo Kotimaa24:lle.
– Veteraaniyhdistystoiminnassa hengellinen puoli on olennaista ja toiminta oli edelleen aktiivista ikääntyneiden veteraanien parissa.
Väitöstutkimuksessa on tutkittu 45 pohjoissavolaista veteraania. Noin kolmasosa tutkituista oli haavoittunut ja/tai sairastunut pysyvästi rintamalla vuosina 1939–1945. Tutkimuksessa ilmeni, että veteraanit olivat sopeutuneet tapahtuneisiin elämässään, ja he kokivat elämänsä turvalliseksi tutkimusajankohtana.
Ikääntyneiden veteraanien hyvinvointia kuvasivat elinolosuhteet, joista tärkeimpinä nousivat esille kotona asuminen puolison kanssa, liikkuvuuden ja asioimisen mahdollistuminen sekä vapaa-ajan toiminta. He olivat yleisesti tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa, asuinpaikkaansa, asuntoonsa ja ihmissuhteisiinsa. Veteraanien turvattomuuden kokemiseen vaikuttivat puolestaan huonontunut terveydentilanne, riippuvaisuus toisten avusta ja yksin asuminen.
Veteraanit toivoivat parannusta terveydentilaansa ja vaikutusmahdollisuuksiin omien asioiden hoitamisessa. Kotona selviytymisen tueksi kaivattiin yksilöllisiä sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kuntoutusta.
YTL Sirpa Korhosen sosiaalityön alan väitöskirja ”Veteraanien sotakokemukset ja hyvinvointi. Seurantatutkimus pohjoissavolaisista sodan kokeneista miehistä vuosina 1993 ja 2006.” tarkastettiin Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 26.3.
Sirpa Korhonen tarkastelee väitöstutkimuksessaan pohjoissavolaisten veteraanien elämäntilannetta sotaan lähtötilanteessa, sota-aikana, sotien jälkeen sekä tutkimuksen seurantavuosina 1993 ja 2006. Tutkimuksen kohteena ovat veteraanien sotakokemukset, hyvinvointi, turvattomuus ja sosiaali- ja terveyspalvelut kyseisinä ajankohtina. Väitöstutkimuksen aineistona ovat 45 pohjoissavolaisen veteraanin kyselyaineistot, seuranta-aikana tehdyt sosiaalityön havainnoinnit sekä 16 veteraanilta tallennetut ääni- ja videonauhoitteet vuosilta 2000–2001.
Ilmoita asiavirheestä