Jenni Hokan, Katja Valaskiven, Johanna Sumialan ja Suvi Laakson kirjoittamassa artikkeleissa tarkastellaan uskontojournalismia Helsingin Sanomissa, Ilkassa, Kalevassa ja Karjalaisessa vuosina 2007–2011. Kaikkiaan niissä oli tuona ajanjaksona yhteensä 16 000 juttua, joissa käsiteltiin uskontoa.
”Tutkimuksessamme analysoidun määrällisen aineiston perusteella väitämme, ettei uskonno(i)sta koostu sanomalehtien uutisjournalismissa vain yhtä selkeästi piirtyvää maisemaa, vaan pikemminkin pirstaleinen, mosaiikin kaltainen kokoelma erilaisia näkökulmia ja sävyjä. Kuvan muodostuminen riippuu siitä, mistä kulmasta sitä katsoo. Kuvaan vaikuttavat maailman tapahtumat, osastot, joilla uskontoa käsitellään sekä journalistiset käytännöt jotka muokkaavat näitä käsittelytapoja”, artikkelissa todetaan.
Lehden levikkialue vaikuttaa myös tapaan, jolla lehdessä uskonnosta kirjoitetaan. Esimerkiksi Helsingin Sanomien oletettu lukijakunta on uskonnollisesti moniarvoisempi kuin Ilkassa.
Tutkimuksen tekijät muistuttavat, että sanomalehtijournalismin rooli uskonnollisen maiseman määrittelyssä on varsin rajallinen, sillä muut mediateknologiat ja mediatekstit ovat entistä enemmän läsnä ihmisten elämässä ja vaikuttavat osaltaan siihen, miten he uskonnon käsittävät.
Tutkijat pohtivat artikkelissaan myös islamista kertovien juttujen suurta määrä. Näissä jutuissa ei ollut kyse islamin uskonnollisesta sisällöstä, vaan usein sen kytkemisestä terrorismiin ja konflikteihin.
Lue lisää Media & viestintä -lehden uskontojournalismiin keskittyneen teemanumeron sisällöstä Uskontojournalismi-blogista.
Ilmoita asiavirheestä