Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten hyvinvointia uhkaavat yksinäisyys, toimettomuus ja köyhyys. Syrjäytyneiksi luokitelluilla ihmisillä olisi toimintavalmiuksia ja halua osallistua, mutta heidän resurssinsa jäävät käyttämättä.
Tiedot käyvät ilmi Helsingin Diakonissalaitoksen ja Itä-Suomen yliopiston torstaina 8. maaliskuuta julkistamista alustavista tutkimustuloksista. Tutkimuksen kohderyhmänä oli yli 200 Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluyksiköiden asiakasta.
Tutkimushaastattelujen vastausprosentti oli noin 75. Aiemmin tämän ryhmän koetusta hyvinvoinnista ja terveydestä ei ole tiedetty paljonkaan, koska kansalliset kyselytutkimukset eivät tavoita heitä.
Tutkimuksesta vastaava hyvinvointisosiologian professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta toteaakin, että keskustelu ”huono-osaisuuden notkelmista” on tähän saakka perustunut satunnaisiin havaintoihin tai välilliseen tilastotietoon.
– Syrjäytyneistä on tullut kasvoton ryhmä, jolta puuttuu oma ääni. Kun keskustelemme suomalaisten hyvinvoinnista, heidän näkökulmansa ei ole yleensä mukana, vaan äänessä ovat lähinnä hyväosaiset.
Useimpien asukkaiden kohdalla siirtyminen työmarkkinoille ja työelämään ei ole realistinen tulevaisuudenkuva. Tutkimuksesta käy kuitenkin ilmi, että heidän kuntoutumisensa etenee. Erityisesti asumiseen ja terveyteen liittyvä hyvinvointi on parantunut.
Asukkaat tuntevat myös olevansa yhteisön jäseniä ja kokevat Helsingin Diakonissalaitoksen työntekijät perheeksi, vaikka heidän luottamuksensa viranomaisiin on heikko. Moni kokee kuitenkin, ettei yhteisö pysty tarjoamaan heille mielekästä tekemistä.
Diakonissalaitoksen diakoniajohtaja Jarmo Kökkö kertoo, että toimettomuuden ongelmaan on tartuttu valmennusmenetelmän avulla, jossa asukkaiden ”kyvykkyyksiä” etsitään tekemällä heidän elämänhistoriansa näkyväksi. Asukkaiden ideoinnin pohjalta on syntynyt muun muassa urheilu- ja kulttuuritoimintaa. Työtoiminta auttaa vähentämään myös päihteiden käyttöä.
Aineisto kertoo suomalaisen pahoinvoinnin ylisukupolvistumisesta. Monen asukkaan taustalla on asunnottomuutta, laitoskokemusta vankiloista ja psykiatrisilta osastoilta, heikko koulutus sekä varteenotettavan usein huostaanottotausta.
Ilmoita asiavirheestä