Jouko Kiisken tutkimuksen mukaan avioeron syyt ovat entisiin aikoihin verrattuna laimentuneet
– Voi olla, ettei selkeää syytä eroon ole tai syyt voivat liittyä puolisoiden heikkoon vuorovaikutukseen. Raskaammat syyt, kuten alkoholismi, uskottomuus tai perheväkivalta, ovat aika harvinaisia. Useimmat eroavat kevyemmistä syistä, Kiiski sanoo.
Ero ilman selkeää syytä liittyy Kiisken mukaan avioerojen yleistymiseen ja normalisoitumiseen. Ihminen kyllästyy elämään parisuhteessaan ja toivoo poispääsyä. Kiiski liittää ilmiön puolalaissyntyisen sosiologi Zygmunt Baumanin ajatukseen postmodernista yhteiskunnasta.
– Baumanin mukaan nykyajan ihmiset ovat sellaisia, että he haluavat elämäänsä vaihtelua ja ovat heikkoja sitoutumaan. Taustalla on se, että tällainen elämäntapa on nykyisin mahdollista. Kaikkea on tarjolla ja kaikesta kerrotaan. Toisaalta työt voivat päättyä ja töiden perässä joudutaan muutamaan. Epävarmuus on lisääntynyt ja kysymys elämän jatkuvuudesta samankaltaisena on koko ajan ajankohtainen. Tämä on heijastusta siitä, millainen maailma nyt on, Kiiski sanoo.
Tutkimuksen vastaajien parissa eron tuomaan elämänmuutokseen sopeuduttiin ajan myötä hyvin eikä sukupuolten välillä ollut sopeutumisen suhteen merkittäviä eroja. Miehistä 81,7 prosenttia koki selviytyneensä avioerosta hyvin, naisten kohdalla vastaava luku oli 85,8 prosenttia. Huonoimmin selviytyneiden joukko oli verrattain pieni, miehistä koki selviytyneensä heikosti 4,9 ja naisista 2,8 prosenttia.
– Erot luvuissa heijastelevat lähinnä sitä, että naiset ovat useimmiten eron aktiivisia osapuolia ja miehet jätettyjä. Tämä on pantu merkille myös kansainvälisissä tutkimuksissa. Heikommin selviytyviä ovat ne, jotka eron jälkeen harrastavat välttelykäyttäytymistä ja pakenevat esimerkiksi alkoholinkäyttöön. Myös eron passiiviset osapuolet, jotka haluavat viimeiseen asti pitää kiinni avioliitosta, selviytyvät keskimääräistä huonommin, Kiiski sanoo.
Tutkimuksen kyselyyn vastasi 535 eronnutta, joista miehiä oli 224 ja naisia 311. Miehet olivat iältään 30–40 -vuotiaita ja eronneet vuosina 2004–2007. Naiset olivat miesten entisiä puolisoita. Väestötietojärjestelmän perusteella tehdyssä tilastollisessa otannassa oli mukana kaikkiaan 800 miestä ja heidän entiset aviopuolisonsa.
Vastanneista naisista suurin osa piti avioliiton purkamista järkevänä ratkaisuna. Miehistä näin ajatteli yli puolet. Ainoastaan kahdeksan prosenttia osallistujista piti eroa helppona ratkaisuna.
Psykologian alaan kuuluvan tutkimuksen Suomalainen avioero 2000-luvun alussa on tehnyt teologian tohtori Jouko Kiiski, joka on aiemmalla urallaan työskennellyt muun muassa Perhon kirkkoherrana ja Savonlinnan perheasian neuvottelukeskuksen johtajana. Parhaillaan Kiiski on Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian yliopistolehtori.
Väitöskirja tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa perjantaina 16.9. klo 12.00.
Kiisken väitöskirja on luettavissa täältä.
Ilmoita asiavirheestä