Eurooppa on jakautunut jyrkästi itään ja länteen, kun tarkastellaan asenteita vähemmistöjä kohtaan sekä sosiaalisia kysymyksiä, kuten homojen oikeuksia ja aborttia. Asiasta kertoo brittilehti The Guardian.
Huolimatta rautaesiripun kaatumisesta ja EU:n laajenemisesta itään päin Keski- ja Itä-Euroopassa asenteet eroavat merkittävästi suhteessa Länsi-Eurooppaan. Tutkimuskeskus Pew’n kyselyyn osallistui 56 000 aikuista, ja se on toteutettu vuosina 2015–2017.
Alle puolet itä- ja keskieurooppalaisista vastasi myöntävästi kysymykseen siitä, olisivatko he valmiita hyväksymään muslimin tai juutalaisen omaan perheeseensä, länsieurooppalaisista vastaavasti yli puolet.
Varautuneimmin vähemmistöihin suhtautui Armenia. Seitsemän prosenttia oli valmiita hyväksymään muslimin perheeseensä ja 28 prosenttia juutalaisen. Sen sijaan Alankomaissa 88 prosenttia kertoi hyväksyvänsä muslimin ja 96 prosenttia juutalaisen perheeseensä. Suomessa 66 prosenttia hyväksyisi muslimin ja 82 prosenttia juutalaisen perheeseensä.
Kansallinen identiteetti ohjaa ajatuksia vähemmistöistä
Pew’n mukaan asenteet alueen uskonnollisia vähemmistöjä kohtaan kulkevat käsi kädessä sen kanssa, mitä ihmiset ajattelevat kansallisesta identiteetistään. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta Keski- ja Itä-Euroopan maissa kristinusko kuului merkittävänä osana kansalliseen identiteettiin. Enemmistö Länsi-Euroopassa piti uskontoa puolestaan merkityksettömänä kansallisidentiteetin määrittäjänä. Suomessa 67 prosenttia ei pitänyt uskontoa keskeisenä osana kansallisidentiteettiä.
Samanlainen maantieteellinen jakauma nähtiin tarkasteltaessa asenteita omaan ja muiden kulttuuriin. Keski- ja itäeurooppalaiset olivat yleensä todennäköisemmin sitä mieltä, että ”kulttuurimme on parempi kuin muilla”. Kyseinen asenne oli eniten vallalla Kreikassa, Georgiassa, Armeniassa, Bulgariassa, Venäjällä, Bosniassa, Romaniassa ja Serbiassa. Suomessa 49 prosenttia piti kulttuuriaan muita parempana.
Vastaukset osoittavat yleisesti eurooppalaisten jakautumista idän uskonnolliseen nationalismiin ja lännen avoimeen monikulttuurisuuteen, Pew’n kyselyssä todetaan.
Länsi-Eurooppa suhtautui myönteisesti samaa sukupuolta olevien parien avioliittoihin ja aborttiin, Itä-Eurooppa ei
Enemmistö kannatti samaa sukupuolta olevien avioliittoa kaikissa Länsi-Euroopan maissa, kun taas Itä-Euroopan maissa enemmistö vastusti sateenkaarivihkimisiä. Kielteisimmin asiaan suhtautuivat Georgia, Armenia, Venäjä ja Moldova, joissa yli 90 prosenttia vastusti samaa sukupuolta olevien parien avioliittoja. Liberaaleimmat maat ovat puolestaan Ruotsi, Tanska, Alankomaat ja Belgia. Suomessa samaa sukupuolta olevien avioliittoa kannatti 64 prosenttia ja vastusti 26 prosenttia. Suomi sijoittuu vertailussa kymmenenneksi liberaaleimmaksi maaksi huomioiden jaetut sijat.
Abortin suhteen tilanne tasoittui, mutta suuntaus oli kuitenkin sama. Georgiassa (85 prosenttia) ja Moldovassa (79 prosenttia) vastustettiin eniten laillista aborttia, kun Ruotsin vastaava osuus oli kolme prosenttia ja Tanskan kuusi prosenttia. Suomi on kärkipäässä kolmantena. Suomessa yhdeksän prosenttia vastusti laillista aborttia.
Kyselyssä oli yhteensä 34 maata, joissa kristinusko oli enemmistöusko 27 maassa. Ortodoksisuus hallitsi idässä ja katolilaisuus Keski- ja Lounais-Euroopan maissa. Protestantismi oli tärkein perinne Pohjois-Euroopassa. Muslimit muodostivat puolet Bosnian väestöstä ja huomattavat vähemmistöt Venäjällä ja Bulgariassa, mutta edustivat suhteellisen pientä osaa väestöstä muissa maissa. Uskonnollisesti sitoutumattomat ihmiset muodostivat 15 prosenttia Länsi-Euroopan maiden väestöistä.
Kuva: Olli Seppälä. Keisari Vilhelmin muistokirkko Berliinissä.
Lue myös:
Kysely: Muualla Euroopassa aktiivikristityt vastustavat maahanmuuttoa – Suomi on poikkeus
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.