Mitä tekemistä työelämällä on spiritualiteetin eli hengellisyyden kanssa?
Työelämän spiritualiteetti on työyhteisön jakamaa käsitystä työn yhteisestä ja syvästä tarkoituksellisuudesta, summaa teologian tohtori Elina Juntunen
Teologia.fi-sivustolla julkaistussa artikkelissaan.
Juntunen toteaa, että Yhdysvalloissa työelämään ja johtamiseen liittyvästä spiritualiteetista kiinnostuttiin 1990-luvulla. Taustalla oli toive siitä, että työelämä vahvistaisi myös sosiaalisia arvoja, kuten ihmisten välistä tasa-arvoa ja osallistumisen mahdollisuuksia. Ihmiset etsivät tasapainoa työn ja muun elämän välillä, ja työn toivottiin tarjoavan merkityksellisyyden kokemuksia.
Spiritualiteetista ei ole suomalaisessa työelämässä juuri keskusteltu, Juntunen kirjoittaa. Hän huomauttaa, että toisaalta sisäinen motivaatio, työn mielekkyys ja mindfulness ovat kyllä esillä kotimaisessakin johtamiskirjallisuudessa.
Juntunen toteaa, että spiritualiteetin käsite myös pelottaa. Sen epäillään tuovan työpaikoille uskontoa tai edistävän työelämän tehokkuusajattelua. Spiritualiteetin käsite onkin läheisessä yhteydessä uskontoon. Juntusen mukaan työelämän spiritualiteetti ei kuitenkaan nojaudu tiettyihin uskonnollisiin uskomuksiin vaan ihmisten yksilöllisiin katsomuksiin ja arvoihin.
Myönteisiä vaikutuksia sitoutumiseen, luovuuteen ja tuottavuuteen
Elina Juntunen lainaa artikkelissaan tutkijakaksikko Pawinee Petchsawangia ja Dennis Dunchonia, jotka ovat tutkimuksessaan hahmotelleet työelämän spiritualiteetille viisi ulottuvuutta. Ensimmäinen on yksilön tunne yhteydestä kollegoihin ja yhteiseen työn tarkoitukseen. Toinen ulottuvuus on myötätunto kollegoita kohtaan ja halu olla heidän tukenaan. Kolmantena ulottuvuutena tutkijat pitävät työntekijän syvää tietoisuutta itsestään, tunteistaan sekä toiminnastaan ja sen vaikutuksista.
Neljäs ulottuvuus on merkityksellinen työ. Viidentenä ulottuvuutena mainitaan transsendenttisuus, joka merkitsee itsensä ylittämistä ja mahdollisuutta olla työn kautta yhteydessä itseä korkeampiin päämääriin.
”Spiritualiteetti voidaan nähdä prosessina, jossa ihminen etsii työnsä ja myös koko elämän tarkoitusta”, Juntunen kirjoittaa.
Hänen mukaansa spiritualiteetilla on havaittu olevan myönteisiä vaikutuksia työntekijän sitoutumiseen, työhyvinvointiin, luovuuteen ja tuottavuuteen. Samalla hän myöntää, että spiritualiteetti on myös tuotteistettu ja kaupallistettu tehokkaasti.
”Henkisen elämän ympärille on kasvanut laajaa liiketoimintaa.”
Juntusen mukaan spirituaalisesti orientoitunut johtaja tavoittelee kuitenkin hyvän taloudellisen tuloksen rinnalla sosiaalista oikeudenmukaisuutta, ympäristön kestävyyttä ja yhteiskuntarauhaa. Spiritualiteetin huomioiva johtaja mahdollistaa työntekijöidensä hyvinvoinnin, sisäisen kasvun ja liittymisen organisaation yhteiseen tarkoituksellisuuteen.
Teologia.fi on verkkopalvelu, joka esittelee suomalaista yliopistoteologiaa. Sen tuoreen teemanumeron aiheena on Talous ja ihmisen osa.
Kuva: Olli Seppälä
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.