Suurimmissa varuskunnissa voi oleskella samaan aikaan tuhansia ihmisiä, mikä on luonnollisesti riski koronavirusepidemian leviämisen kannalta. Epidemian tuottama poikkeustila näkyy myös Puolustusvoimien kirkollisessa työssä.
Epidemian leviämistä hillitäkseen Puolustusvoimat on jakanut varusmiehiä ryhmiin, jotka eivät ole keskenään tekemisissä. Lomia on jaksotettu uudelleen. Yskimis- ja käsihygieniaan on kiinnitetty erityistä huomiota, ja siivousta ja desinfiointia on tehostettu.
Valkealassa sijaitsevassa Vekaranjärven varuskunnassa palvelee parhaillaan noin 2 500 varusmiestä. Heidän lisäkseen varuskunnassa on noin 600 kantahenkilökuntaan kuuluvaa tai yhteistyökumppanien työntekijää.
Karjalan prikaatin sotilaspastori Jarkko Lievonen kertoo, että ison varuskunnan tilanne ei juuri poikkea muun yhteiskunnan ilmapiiristä.
– Toki koronavirus mietityttää ja puhuttaa, mutta ei mitenkään erityisemmin. Muutokset koulutusjärjestelyissä on otettu hyvin vastaan. Varusmiehet ymmärtävät toteutetut toimenpiteet.
Sotilaspastorilta saa puhelimitse tukea myös iltaisin
Osa sotilaspappien työtä on pitää varusmiehille koulutusta henkisen, sosiaalisen ja eettisen toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyvistä asioista. Koulutusten toteuttamista arvioidaan nyt päivittäisen ja viikoittaisen koronatilanteen mukaan.
– Lähtökohta on, että yksittäinen kouluttaja ei kierrä joukoissa. Maastossa pidettävät koulutustilaisuudet ovat asia erikseen. Siellä joukkoon voidaan pitää etäisyyttä, Lievonen sanoo.
Sotilaspastori Jarkko Lievosen ohjelmasta ovat toistaiseksi jääneet kokonaan pois henkilökohtaiset tapaamiset. Sen sijaan hän antaa tukea puhelimen välityksellä.
– Olen ilmoittanut, että minut tavoittaa myös virka-ajan ulkopuolella. Varusmiehet ja henkilökuntaan kuuluvat voivat soittaa, jos kokevat tarvetta keskustella jonkun kanssa.
Kenttäpiispa: Henkiseen kriisinsietokykyyn panostettava
Kenttäpiispa Pekka Särkiö näkee Puolustusvoimien hengellisellä työllä kriisitilanteessa suuren merkityksen. Hän toteaa, että kuluvana keväänä eletään monella tavalla täysin poikkeuksellisessa tilanteessa. Epidemian kesto on kysymysmerkki, samoin se, millaiseksi tilanne jatkossa muodostuu.
– Henkinen kriisinsietokyky on tärkeää ottaa huomioon niin työpaikoilla, seurakunnissa kuin koko yhteiskunnassa, Särkiö sanoo.
Kenttäpiispa huomauttaa, että epidemian alku sijoittui Suomessa juuri talvisodan päättymisen muistopäivän tienoille. Nykyistä kriisiä onkin hänen mukaansa verrattu talvisotaan. Talvisodan hengen sijasta on puhuttu jopa koronan hengestä.
– Se lähtee siitä, että tarvitaan keskinäistä yhteyttä, avunantoa ja toinen toisemme auttamista. Jos esille nousee itsekkyyttä ja piittaamattomuutta, ilmenee myös auttamishalua ja lähimmäisen huomioon ottamista.
”Sotilaspappien tehtävänä on kannustaa turvautumaan Jumalaan”
Pekka Särkiön mukaan sotilaspapeilla on vakavassa tilanteessa oma tehtävänsä. Se tulee lähelle heidän poikkeustilojen tehtäviään sotatilassa tai sen kaltaisissa olosuhteissa.
– Asiassa on nyt haastetta, koska sotilaspappien tärkein työkalu, läsnäolo, muuttuukin epidemian myötä muuksi kuin fyysiseksi läsnäoloksi. Meiltäkin vaaditaan nyt innovatiivisuutta.
Särkiö on viime päivinä muun muassa kirjoittanut Puolustusvoimien henkilökunnalle viestin, joka julkaistiin organisaation sisäisessä portaalissa. Tämän viikon alussa nauhoitettiin hartausvideo.
Kenttäpiispa huomauttaa, että vakavassa tilanteessa kannattaa toimia viisaasti. Uhkakuvia ei tule maalailla eikä korostaa liikaa riskejä, vaan enemmänkin rohkaista.
– Sotilaspappien tehtävänä on kannustaa turvautumaan Jumalaan. Tällaisissa tilanteissa pinnan alta nousee luottavaisen uskon ituja. Me rohkaisemme tarttumaan heikollakin uskolla Jumalaan, joka on elämän antaja.
Kuva: Olli Seppälä. Kenttäpiispan risti.
Lue myös:
”Me sairaalapapit emme lähteneet etätöihin” – Sairaaloissa valmistaudutaan sielunhoidon tarpeeseen
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.