Ulkoministeri Timo Soini (sin.) kertoo saaneensa yllättävän paljon ja positiivista palautetta pääsiäissaarnastaan, jonka hän julkaisi blogissaan kiirastorstaina. Kotimaa24:n uutisen asiasta voi lukea täältä.
– Tämä kertoo minulle siitä, kuinka tässä yhteiskunnassa on tilausta sille, että uskalletaan sanoa, mistä kristinuskossa on kysymys, mikä on sitä ydintä, Soini sanoo.
Palautetta on tullut runsaasti, ja Soinin mielestä on ollut myös mukavaa, että suurin osa siitä näyttäisi tulleen miehiltä.
– Yleensähän miehet ovat vaitonaisempia tällä elämänalueella. Ylipäätään palautetta annettiin omilla nimillä sekä ammatteja ja muitakin tietojaan mainiten.
Soini kertoo, ettei ole liittynyt Facebookiin mutta tietää Pääsiäissaarna-kirjoitusta jaetun siellä ja muualla somessa runsaasti.
– Olen ollut hyvin yllättynyt sen leviämisestä. Tiedotusvälineet nimittäin eivät kommentoineet sitä juuri mitenkään, vaikka Plokiani siteerataan normaalisti mediassa laidasta laitaan. Verkkouutiset ja Kotimaa24 taisivat olla ainoat, Soini sanoo.
Idea pääsiäissaarnan kirjoittamisesta syntyi Soinin mukaan kiirastorstaina. Tosin hän oli paljon sen aihepiiriä aikaisemmin miettinyt ja nyt tuli tarve sanoa se julki.
– Muutamat ajatukset siinä kaivautuivat sitten esille.
Luterilaisella kirkolla julistuksessa ongelmana ytimen ja kehällisen erottaminen
Soini kirjoittaa Pääsiäissaarnassaan: ”Kristinuskossa on kysymys Kristuksesta. Ristiinnaulitsemisesta ja ylösnousemuksesta. Pelastuksesta ja iankaikkisesta elämästä. Käsittämättömän uskomisesta. Kaikki muu on kehällistä”.
– Vaikka kehälliset asiat ovat tärkeitä, pysyttäköön itse asiassa, jonka mukana koko kristillinen oppi seisoo tai kaatuu.
Soini kertoo jättäneensä tekstistä pois ”omat päähänpinttymänsä”, joihin kuuluu esimerkiksi naisten papiksi vihkimisen vastustaminen.
– Ei se vastustus ole silti minnekään kadonnut.
Nykyisin ollaan Soinin mielestä julistuksessa turhan varovaisia.
– Jos ihmiset osaavat vielä saarnata, sillä on myös kuulijoita. Mutta eivät ihmiset halua mennä kenenkään omia elämänfilosofioita tulkitsemaan.
Soini on katolisen kirkon jäsen eikä mielellään kommentoi toisen kirkon asioita. Jos kirkon sanomassa ja julistuksessa kuitenkin on ydin ja on kehälliset asiat, onko luterilaisella kansankirkolla hänen mielestään ongelmaa näitten erottamisessa?
– Tämä on minulle herkkä paikka, koska olen sekä poliitikko että ministeri. Mutta: On. Sanoisin, että tehkää se, mihin teidät on kutsuttu, niin ei voi hiuskarvakaan päästä taittua. Rohkeasti vaan.
Avioliitossa ja elämän pyhyydessä ei pidä tehdä kompromisseja
Soini kirjoittaa pääsiäissaarnassaan, että ”kirkon tehtävä ei ole mukautua vaan auttaa perille”. Mitkä asiat luterilaiselle kirkolle ovat hänestä niitä, joissa kirkolla on painetta mukautua?
– Kyllä minä näen tässä avioliiton ja elämän pyhyyden. Ei niissä voi tehdä kompromisseja. Emmehän me julista omia tai valtion mielipiteitä vaan sitä, mitä meidät kristittyinä on pantu julistamaan.
Hän kertoo, että monet asiat ovat hänelle itselleenkin vaikeita.
– Olen itse aika robusti mies ja renessanssipersoona. On tullut tehtyä ja sanottua kaikenlaista ja syntiä on tullut tehtyä, mutta sen saa anteeksi. Siinähän koko juonen ydin on, Soini sanoo.
Hänen mielestään kielestä ei pidä siivota pois tällaisia käsitteitä sen varalta, että joku pahastuisi. Päinvastoin oikeilla termeillä puhuminen vain kirkastaa armon.
Luterilaisilta saatu runsas palaute on ollut Soinille omien sanojen mukaan ”herätys” ja ”opetus”.
– Vastaanotosta päätellen tässä maassa on enemmän valoa kuin olen luullutkaan. Olen ollut aikaisemmin suhteellisen kiukkuinen ja pettynyt kansankirkkoon, koska aikoinaan jätinkin sen. Nyt huomasin, että siellä on paljon ihmisiä, jotka voisivat kirjoittaa kuten minäkin.
Sosiaalinen media on Soinin mielestä yksi syyllinen siihen, että suomalaiset ovat joidenkin elämänalueiden suhteen arkoja.
– Pelätään hylätyksi tulemista. Somea käytetään aika rajusti. Ihminen, joka ei ole tottunut arvosteluun saattaa silloin luulla, että hänet tunnistetaan jopa kadulla.
”Jumalakin on järjen ystävä, hänen järkeensä koko tämä touhu maailmassa perustuu”
Uskonto ja uskonnollinen puhe julkisessa tilassa ovat hiljattain olleet esillä myös Oulussa.
Apulaisoikeusasiamies antoi maaliskuussa huomautuksen Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluille. Syynä oli se, että koulun keskusradion kautta lähetettiin kuitenkin esimerkiksi viime lokakuussa seurakunnan pitämä päivänavaus, joka sisälsi virren, rukousmuotoisen runon sekä siunatun kouluviikon toivotuksen.
Seurakunnille annetun ohjeistuksen mukaisesti päivänavauksiin ei saisi sisältyä uskonnon harjoittamista. Kotimaa24:n uutisen asiasta voi lukea täältä.
Asiasta tehtiin kantelu. Soini kertoo kuulleensa tapauksesta.
– Voin vain sanoa, että terveen järjen käyttö on sallittua, jopa toivottavaa. Jos tällaisiin asioihin ruvetaan puuttumaan ja sanktioimaan, sitten sitä juoksemista kyllä riittää.
Hän muistelee Olaus Petrin 1500-luvulta peräisin olevaa vanhaa tuomarinohjetta.
– Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei saata olla lakikaan. Järjen käyttö ei ole kiellettyä. Jumalakin on järjen ystävä. Hänen järkeensä koko tämä touhu maailmassa perustuu.
Soinin mielestä on ongelmallista, jos päiväkodit tai koulut eivät voisi käydä jouluna tai pääsiäisenä kirkossa ja jos ei voitaisi toivotella siunauksen toivotuksen kaltaisia asioita.
– Silloin ollaan kaltevalla pinnalla ja ollaan lähdössä sellaiselle tielle, mistä ei mitään hyvää seuraa, ulkoministeri Timo Soini arvioi.
Kuva: Laura Kotila / Valtioneuvoston kanslia
Lue myös:
”Kirkon tehtävä ei ole mukautua vaan auttaa perille” – Timo Soini piti pääsiäissaarnan blogissaan
Oikeusasiamieheltä huomautus seurakunnan päivänavauksista koulussa – näin kommentoi Kirkkohallitus
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.