Juho Alasaaren unelma lepää kuuden metrin korkeudessa.
– Kuusi metriä on varmaan kaikkien seiväshyppääjien tavoite tai haave. Ja sitä ennen olisi mukava rikkoa Suomen ennätys.
Suomen ennätys 583 on Jani Lehtosen nimissä vuodelta 1994. Maailmanennätyksen 624 hyppäsi ruotsalainen Armand Duplantis tänä keväänä.
Seuratasolla Laihian Lujaa edustavan Alasaaren oma ennätys on 571. Tulos syntyi viime kesänä, kun Alasaari voitti alle 23-vuotiaiden EM-kultaa kotiyleisön edessä Espoossa.
– 13 sentin ero ei välttämättä kuulosta paljolta, mutta seiväshyppy on senttipeliä. Tavoitteeni kyllä on, että tänä kesänä liikkuisin ainakin Suomen ennätyksen suuntaisissa korkeuksissa.
Ulkoratojen kilpailukauden alkaessa Lahdessa Alasaari hyppäsi tuloksen 535. Tänä kesänä järjestetään kahdet aikuisten arvokisat. EM-kisat pidettiin kesäkuun puolivälin tienoilla Roomassa ja olympialaiset alkavat Pariisissa heinäkuun lopulla.
Euroopan mestaruuskisoissa Alasaari tavoitteli finaalipaikkaa, mutta karsiutui finaalista tuloksella 525. Olympiajoukkueeseen hän ei tänä kesänä yltänyt.
Ennen kesäkauden alkua Alasaari leireili kuukauden ajan USA:ssa Kaliforniassa, Chula Vistassa. Sitä ennen hän suoritti puolen vuoden ajan asepalvelusta Puolustusvoimien urheilukoulussa Helsingin Santahaminassa.
– Armeija oli velvollisuushomma, joka piti hoitaa alta pois. Armeija-ajasta jäi ihan hyvä fiilis. Urheilukoulu oli itselle paras mahdollinen vaihtoehto.
Alasaari pääsi hyppäämään useamman kerran viikossa, ja kasarmilta löytyi punttisali.
– Vei maanpuolustusharjoittelu tietysti suurimman osan ajasta.
Alasaaren mukaan armeija oli kasvattava kokemus.
– Siellä kroppa ja mieli sai vähän kärsiä. Ehkä sen avulla pieniä vastoinkäymisiä kestää entistä paremmin.
JUHO ALASAARI varttui Etelä-Pohjanmaalla, Laihialla. Ensi alkuun hän harrasti jalkapalloa ja painia. Yleisurheilu tuli kuvaan mukaan noin 10-vuotiaana. Alasaari harjoitteli ensin useampaa yleisurheilulajia, mutta varsin pian seiväshyppy vei voiton.
– Seiväshyppy oli sellaista makeeta lentämistä, ja siihen sisältyi jännitystä. Myös lajin monipuolisuus kiinnosti.
Ensi alkuun Alasaari hyppäsi seivästä kotikylän kentällä Laihialla. Pian hän alkoi käydä naapurikaupungissa Vaasassa seiväskoulussa. Yläasteiässä hän alkoi harjoitella Vaasassa vähän isompien poikien kanssa Mikael Westön vetämässä ryhmässä. Monipuolinen harjoittelu, kuten telinevoimistelu ja puntinnostelu innosti.
– Mukana oli myös äijäporukkaa, jota katseli siinä iässä ylöspäin, ja siihen samaan porukkaan halusi tunkea treenailemaan.
Alasaari pärjäsi ikäluokkansa kisoissa erinomaisesti. Hän voitti ensin 14-vuotiaiden SM-kultaa. Sittemmin hän oli ykkönen myös 15-, 16-, 17- ja 19-vuotiaissa.
– Menestyksen myötä homma alkoi eskaloitua yläasteiässä seiväshypyn suuntaan. Jalkapallossa ja painissakin treenimäärät kasvoivat ja aika alkoi loppua, joten päätin laittaa omenat yhteen koriin ja valitsin seiväshypyn. Monipuolisesta urheilupohjasta on ollut paljon hyötyä myös seiväshypyssä.
Nuorempana Alasaari harrasti myös musiikkia. Varsinainen pääinstrumentti oli poikkihuilu ja pianokin tuli tutuksi.
– Nyt poikkihuilu on ollut pölyttymässä hyllyllä jo muutaman vuoden ajan. Jossakin kohtaa mielenkiinto siihen väheni, ja soittaminenkin olisi vaatinut kovaa harjoittelua.
Takaisin urheiluun. Alasaari on ollut monesti parhaimmillaan arvokisoissa ja onnistunut venymään. 22-vuotiaiden Euroopan mestaruuden lisäksi hän on voittanut 19-vuotiaiden MM-kisoissa hopean kahteen otteeseen sekä saavuttanut hopeamitalin Euroopan nuorten olympiafestivaaleilla.
Alasaari sanoo arvokisojen olevan kaikki tai ei mitään -paikkoja.
– Niissä lyödään kaikki tiskiin.
Kovatasoisten urheilijoiden haastaminen innostaa, ja Alasaaren mukaan arvokisoissa tapaa olla tavallista enemmän kannustustakin. Ennen arvokisoja voi tietysti jännittää tavallista enemmän.
– Kisan ollessa käynnissä meininki on kuitenkin hyvä ja ylimääräiset jännittelyt unohtuvat.
Alasaari kertoo olevansa ylpeä siitä, että on saanut edustaa Suomea arvokisoissa.
Aikuisten ulkoratojen arvokisoissa Alasaari on esiintynyt tähän mennessä kahdesti, mutta sekä Münchenin 2022 EM-kisoissa että Budapestin 2023 MM-kisoissa taso oli vielä turhan kova, ja hän karsiutui finaaleista. Kalevan kisoissa – eli aikuisten ulkoratojen SM-kisoissa – hän otti kultaa sekä viime että tänä kesänä.
USKO ON ollut aina tärkeä osa Juho Alasaaren elämää. Koti oli uskonnollinen, ja lapsena hän kävi pyhäkoulussa ja seurakunnan lastenleireillä.
– Usko on kulkenut aina mukanani. Se ei tullut elämääni vain kodin kautta, vaan kävin jo pienenä tätä asiaa läpi. Halusin uskoa ja päätin seurata Jeesusta. Se oli sisäinen valinta.
Nykyään Alasaari käy useiden seurakuntien ja järjestöjen tilaisuuksissa eri puolilla Suomea: Ryttylässä Kansanlähetysopiston tapahtumissa sekä Sley:n ja helluntaiseurakuntien nuorten illoissa ja tapahtumissa.
Hän toteaa olevansa ”ihan uskovainen poika”.
– Tai nykyään kai jo miehen tapainenkin. Jossakin toisessa haastattelussa menin määrittelemään itseni perusluterilaiseksi ja sitä sitten jouduin monessa paikassa perustelemaan. Kyllä uskova onkin minun kohdallani parempi sana. Uskon Jeesuksen pelastustyöhön.
Alasaari satsaa luonnollisesti urheiluun tosissaan, ja hän toteaa urheilun olevan samalla hänen työtään.
– Prioriteettini ovat kuitenkin selkeät. Usko on elämäni ykkösasia. Se on eräänlainen peruskivi ja antaa pohjan asioille. Samalla usko tuo urheilemiseen rentoutta.
Alasaaren mukaan usko auttaa vastoinkäymisten kohdatessa. Uskon avulla niistä pääsee nopeammin yli ja voi jatkaa eteenpäin.
– Voi luottaa siihen, että asioista selviää, eikä maailma kaadu. Jos urheilussa vaikkapa loukkaantuu, sängynpohjalle ei tarvitse jäädä. Vastoinkäymisten keskellä usko on vähentämässä myös suuttumusta ja ylimääräisiä harmituksia.
Raamatunluku ja rukous ovat tärkeä osa Alasaaren elämää. Hän toteaa rukoilevansa myös seiväshyppyyn liittyvissä asioissa.
– Voittoa en rukoile, vaan esimerkiksi sitä, ettei tulisi loukkaantumisia. Rukous on tärkeässä osassa niin harjoitus- kuin kilpailutilanteissa. Mikään suoritus se ei ole, enkä rukoile ennen jokaista hyppyä. Rukous ei ole minulle myöskään dramaattisen iso asia. Monesti se on lähinnä huokaus.
VALMENTAJA ON tunnetusti urheilijan lähin yhteistyökumppani. Entinen maajoukkuetason seiväshyppääjä Mikko Latvala on valmentanut Alasaarta vuodesta 2020 lähtien, sitä ennen tehtävää hoiti toinen entinen edustushyppääjä Mikael Westö.
Alasaari kävi jo yläkouluiässä Latvalan vetämillä seiväsleireillä. Valmennusvastuun Latvala otti, kun Alasaari alkoi opiskella Kuortaneen urheilulukiossa.
– Mikko on sopivan vaativa valmentaja, mutta löytyy häneltä myös huumorintajua. Meillä on isossa kuvassa sama näkemys harjoittelusta. Välillä on tietysti kaikennäköistä kahakkaa ja kädenvääntöä. Yleensä lopuksi pitää kuitenkin nöyrtyä ja uskoa valmentajaansa.
Yleisurheilu on Suomessa suosittu ja seurattu laji. Varsinkin nuorten arvokisamenestysten myötä Alasaari on ollut mediassa varsin paljon esillä viime vuosina.
– Ajattelen niin, että haastattelut ja muut mediahommat kuuluvat urheiluun, ja ne kuuluu hoitaa. On vähän asennekysymyskin, miten ne kokee. Itselleni haastattelujen antaminen on ihan mieluisaa hommaa.
Alasaaren mielestä Etelä-Pohjanmaa on ollut hyvä paikka varttua ja asua.
– Täällä lähipiirissäni on ollut monia ahkerasti harjoittelevia urheilijakavereita. Ehkä sellainen nöyrä ja kova työntekeminen kuuluu pohjalaiseen mentaliteettiin.
Suomen ilmasto tuo yleisurheiluharjoitteluun omat haasteensa. Toisaalta esimerkiksi seiväshyppy on laji, jota on kätevä harjoitella myös halliolosuhteissa. Edustusurheilijat tapaavat leireillä harjoituskaudella ulkomailla, ja tämä on myös Alasaaren suunnitelma tulevillekin vuosille.
ARMEIJASTA KOTIUTUMISEN jälkeen Alasaari on asettumassa jälleen tuttuihin Kuortaneen maisemiin. Kilpailukausi on vienyt hänet taajaan eri puolille Suomea ja aina ulkomaille asti.
Urheilu on antanut Alasaarelle jo tähän mennessä paljon.
– Urheilussa joutuu kokemaan pettymyksiäkin, ja niitä oppii käsittelemään. Niin harjoitellessa kuin kilpaillessa joutuu antamaan kaikkensa, ja tästä on hyötyä myös opiskeluissa ja töissä.
Sosiaalinen kanssakäyminen on luonnollisesti tärkeä osa urheilua. Urheillessa tutustuu Alasaaren mukaan monenlaisiin ihmisiin ja samalla syntyy ystävyyssuhteita.
Urheilemisen ohella Alasaari käy hierojakoulua.
Urheillussa Alasaarella on kovat tavoitteet.
– Tarkoitukseni on nousta tulevaisuudessa aikuisten kisoissa kärkikahinoihin. Ehkä jo ensi vuonna, jolloin vuorossa ovat MM-kisat.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä