Ruotsin kristillisdemokraattinen kirkollista asioista vastaava ministeri Stefan Attefal toivoo muutosta maan tuoreeseen koululakiin tai ainakin sen tulkintaan. Kun Suomessa koulujen päättyminen nosti keskusteluun Suvivirren aseman, naapurimaassamme puhututtaa lisäksi se, että saavatko oppilaat kirkkorakennuksessa järjestettävän kevätjuhlan yhteydessä toivottaa siunausta. Osa viranomaista katsoo, että toivotus olisi laiton.
Ruotsin tuore koululaki kieltää kaikki tunnustukselliset piirteet opetuksessa luokkahuoneen ulkopuolellakin. Ministeri kuitenkin katsoo, että papin pitäisi saada toivottaa siunausta oppilaille ilman, että lakia rikottaisi. Hänestä syynä ongelmalliseen tilanteeseen on kouluviraston ahdas laintulkinta. Viraston mukaan rukous, uskontunnustus ja siunaus ovat tunnustuksellisia, eivätkä kuulu kouluun.
– Kyse ei ole niinkään siitä mitä sanotaan, vaan siitä miten sanotaan. Siunaus voidaan mieltää hyvänä ohjeena ja myötätunnon osoituksena tai vaativana ja tungettelevana, pohtii ministeri Kyrkans Tidning-lehdessä.
Attefalin mukaan kysymys pitäisikin ratkaista paikallistasolla ja luottaa rehtoreiden kykyyn tehdä oppilaidensa edun mukaisia päätöksiä.Kristillisdemokraatit aikovatkin ministerin mukaan nostaa asian esiin syksyn valtiopäivillä. Ministeri haluaisi hiusten halkomisen uskonnollisuudesta koulussa viimein loppuvan.
Suvivirren asema on herättänyt myös Ruotsissa keskustelua. Kouluviraston tulkinnan mukaan sen lauluminen ei ole uskonnon harjoitusta, vaan osa maan kulttuuriperintöä.
Ruotsissa on pitkä perinne, että kevätjuhlaa vietetään kirkon tiloissa. Tätä perustellaan muun muassa kirkon ja koulun historiallisilla siteillä. Muun kevätjuhlaohjelman lisäksi pitää seurakunnan pappi puheen, mutta kouluviraston laintulkinnan mukaan hän ei saisi sen osana toivottaa siunausta.
Lue alkuperäinen juttu
Uutista korjattu 18.6. klo 13.
Ilmoita asiavirheestä