Gallupissa oli kyselty reilulta 500 peruskouluikäisen vanhemmalta, mitä aineita he haluaisivat peruskoulun tuntijakoon lisää ja mitä vähemmän. Mukaan kyselyyn oli otettu filosofia ja etiikka sekä draaman opetus, joita ei ole toistaiseksi peruskoulussa omina oppiaineinaan. Edellisellä hallituskaudella kaatuneessa tuntijakoesityksessä niiden eriyttäminen omiksi aineikseen nähtiin yhtenä mahdollisuutena.
Kotimaa24:n haastattelema Suomen uskonnonopettajain liiton puheenjohtaja Hannu Koskinen muistuttaa, että jo nykyisin uskonnon opetus sisältää paljon etiikan opetusta. Hänen mielestään se on luontevaa, koska eettiset arvot perustuvat usein uskontoihin.
– Etiikka ei nouse arvotyhjiöstä, hän painottaa.
Koskinen arvelee, että gallupvastausten tuloksissa on nähtävissä uutuuden viehätystä.
– Se varmaan johtuu siitä, että draamaa ja etiikkaa on tarjottu uusina asioina. Voi olla, että uskonnon opetuksen hyötyjä ei huomata.
Koskisen mielestä uskonnon opetus on tärkeää etiikan lisäksi myös kulttuuriosaamisen kannalta. Tästä voi olla hyötyä vaikkapa kansainvälisissä piireissä reissaaville liikemiehille.
– Globaaleissa kohtaamisissa on tärkeää tunnistaa, mitä uskonto merkitsee eri ympäristöissä. Uskonnot ovat aina syvävirtoja kulttuureissa, ja jos sitä ei tunnista, on kuin norsu lasikaapissa. Silloin jäävät bisnekset tekemättä.
Koskinen sanoo, että uskontotuntien mahdollinen vähentäminen vaikuttaisi myös elämänkatsomustiedon ja vähemmistöuskontojen oppituntien määriin.
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä valmistelee tällä hetkellä perusopetuksen tuntijaon uudistamista uudelleen. Lokakuussa opetusministeri Jukka Gustafsson arveli, että uskonnon opetuksen määrään tuskin tullaan kajoamaan.
Lue myös Ministeri Gustafsson: Tuskin uskontoon kajotaan
Kotimaa24:n blogistin kirjoitus ja keskustelua aiheesta
Ilmoita asiavirheestä