Heiner Bielefeldt, joka vierailee Helsingissä tällä viikolla.
Saksalainen Bielefeldt puhui keskiviikkona Suomen Lähetysseuran järjestämässä tilaisuudessa, jossa julkistettiin myös Suomen Ekumeenisen Neuvoston laatima selvitys siitä, miten uskonnonvapaus huomioidaan Suomen ulkopolitiikassa.
Bielefeldtin mukaan uskonnonvapaus on ainoa ihmisoikeus, joka näyttäytyy ongelmallisena sekä liberaaleille että konservatiivisille kansalaisille eri maissa.
Liberaalit pohtivat Bielefeldtin mukaan muun muassa sitä, voiko tuonpuoleisiin asioihin viittaava asia kuulua ihmisoikeuksien piiriin, uskonnossa kun on kyse muusta kuin humanismista tai humanitaarisuudesta.
– Liberaalit kyselevät myös, vaarantaako uskonnonvapaus joitain maallisia ihmisoikeuksia. Esimerkiksi sukupuolisiin tai seksuaalisiin oikeuksiin liittyvät asiat saattavat olla ristiriidassa joidenkin uskontojen piirteiden kanssa, Bielefeldt sanoi.
Hän muistutti Ranskan vallankumouksen aikaisesta julistuksesta, jonka mukaan jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus mielipiteeseen, jopa uskonnolliseen sellaiseen.
Konservatiivien epäluulo uskonnonvapautta kohtaan ilmenee Bielefeldtin mukaan siinä, että uskonnot eivät heidän mielestään ole tasavertaisia: yksi eli oma on ylitse muiden.
– Eräässä kokouksesta Genevessä kuulin, kuinka Saudi-Arabian edustaja ylisti uskonnonvapautta ”oikeutena uskontoon”. Edustaja ohitti kuitenkin sen, että kyseessä on oikeus vapauteen valita oma uskontonsa ja harjoittaa sitä vapaasti.
Bielefeldt korosti, että uskonnonvapaus ei koskaan tarkoita jonkun uskonnon tai uskonnollisen auktoriteetin suojelemista, vaan aina ainoastaan uskontoa harjoittavien ihmisten suojelemista.
– Valtio menettää uskottavuutensa uskonnonvapauden kannattajana, jos se tarjoaa vapautta vain joillekin uskonnoille. Uskonnonvapaus on laaja ja kattava, syvä ihmisoikeus, Bielefeldt sanoi.
Lue Selvitys: Päättäjät tuntevat huonosti uskonnonvapauskysymyksiä
Ilmoita asiavirheestä