Turun Varissuon Normaalikoulun tiloissa järjestettiin tiistai-iltana yleisötilaisuus, jossa kuka tahansa saattoi tutustua alueella vaikuttaviin eri uskontoihin.
Paikalla olivat evankelis-luterilaisen kirkon lisäksi ainakin helluntailaisten, monien eri muslimiryhmien ja mandealaisten edustajat. Koulukeskuksen hieman ahtailla käytävillä ja auditoriossa tungeksi illan aikana noin sata osallistujaa eri uskontokunnista.
Suomi on muuttumassa monikulttuuriseksi. Suurten kaupunkien kohdalla muutos on jo tapahtunut. Yksi turkulainen muslimiryhmä ovat bosnialaiset, jotka lukeutuvat sunnalaiseen islamiin. Yhteisön sisäinen kieli on slaavilaisiin kieliin kuuluva bosniakki, jolla pidetään esimerkiksi saarnat. Rukoukset ovat kuitenkin aina arabiaksi.
Bosnialaisten moskeijayhteisöön Turussa kuuluu tällä hetkellä hieman yli 300 rekisteröityä jäsentä. Yhteisön puheenjohtajan, hammashoitaja Alma Cosicin mukaan yhteisö kasvaa vuosittain noin kymmenellä hengellä.
Uudet ihmiset hakeutuvat Cosicin mukaan moskeijaan tai heidän yhteisöönsä tyypillisesti esimerkiksi siksi, että perheen kasvatusasioissa on ongelmia.
– Joku vanhempi saattaa tulla valittamaan esimerkiksi sitä, että nyt poikani ei kuuntele. Toiset taas ovat ehkä ajautuneet elämässään niin vaikeaan tilanteeseen, että he ajattelevat vain uskonnon voivan olla tie eteenpäin.
Cosicin mukaan Turun alueella asuu noin 800 bosnialaista ihmistä. Heistä runsaat 300 on uskonyhteisön jäsenluettelossa.
– Pyrimme siihen, että he kaikki liittyisivät yhteisöömme ja olisivat meidän jäseniämme.
Bosnialaisten moskeijayhteisön puheenjohtaja: ”Kannustan tätä yhteiskuntaa avaamaan ovia moskeijan rakentamiseen”
Varissuon tilaisuuden taustalla on parhaillaan vietettävä Yhdistyneiden kansakuntien Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärryksen viikko. Cosic piti tilaisuutta erittäin hyödyllisinä.
– Olen tosi iloinen, että me kaikki voimme olla tässä samassa tilassa, tutustua eri uskontoihin ja näyttää toinen toisillemme, että olemme kaikki samoja ihmisiä riippumatta uskonnostamme, Cosic sanoi.
Miten Cosic rohkaisisi niitä, jotka harkitsevat muualla Suomessa samankaltaisen tilaisuuden järjestämistä?
– Rohkaisisin ehdottomasti järjestämään tämäntyyppisiä tapahtumia. Lisään vielä, miten eilen luin lehdestä, että Kreikan pääkaupnugissa Ateenassa ryhdytään rakentamaan moskeijaa. Jos se toteutuu, Suomi on Euroopan ainoa maa, jossa ei vielä ole [tarkoitukseen rakennettua] moskeijaa. Kannustan tätä yhteiskuntaa myös avaamaan ovia sellaisen moskeijan rakentamiseen, Alma Cosic sanoi.
Varissuon tilaisuuden järjestäjät olivat Turun kaupunki ja Turun arkkihiippakunta, Turun Katariinanseurakunta sekä Turun normaalikoulu.
Arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala oli yksi Varissuon iltaan osallistujista. Hänen mukaansa tämäntyyppiset eri uskontokuntiin kuuluvien ihmisten paikallistason kohtaamiset palvelevat tarkoitustaan oikein hyvin.
– Tällainen on vähän niin kuin taannoinen puolustusministeri Jyri Häkämiehen Venäjä, Venäjä, Venäjä -lausunto: tässä yhteydessä se on siis kohtaaminen, kohtaaminen, kohtaaminen, Kalliala muotoili.
Kohtaamiset siinä ympäristössä, missä muutenkin eletään, voi piispan mukaan olla silmiä avaavaa ja ennakkoluuloja vähentävää.
– Monelle voi tällaisessa kohtaamisessa olla loppujen lopuksi yllätys se, miten erilaisetkin ihmiset ovat lopulta elämäänsä arjessa eläviä ihmisiä, Kaarlo Kalliala sanoi.
Varissuo on monikulttuuristunut nopeasti – koululaisista vain kolmannes puhuu suomea äidinkielenään
Turun normaalikoulun johtavan rehtorin Veli-Matti Hakamaan mukaan monikulttuurisessa Varissuon peruskoulussa, lukiossa ja kansainvälisessä lukiossa opiskelee yhteensä 1 200 lasta ja nuorta.
– Oppilaista 65 prosenttia puhuu kotikielenään jotakin muuta kuin suomea. Meillä on koulussa eri kulttuureja 52 ja kotikieliä sitäkin enemmän, Hakamaa kertoi.
Varissuon alueen monikulttuuriseksi muuttuminen on Hakamaan mukaan tapahtunut loppujen lopuksi nopeasti, ehkä noin 25 vuoden aikana.
Monikielisten oppilaiden keskellä tekevät koulun vakituisten opettajien rinnalla harjoittelunsa myös Turun yliopistossa opiskelevat luokan- ja aineopettajat.
Normaalikoulussa tehdään Hakamaan mukaan työtä arjen elämisen hyväksi monikulttuurisessa ympäristössä. On tärkeää tutustua toisenlaisiin ihmisiin.
– Tästä syystä meidän koulumme tarjoaa mielellään tilat tämänkaltaisiin tapaamisiin, Veli-Matti Hakamaa totesi.
Turun Katariinanseurakunnan kirkkoherra Leena Kairavuo kertoi, että nyt järjestetyn tilaisuuden taustalla on ollut yhteistyötä niin kaupungin kuin eri uskonnollisten yhteisöjenkin kanssa.
Varissuo kuuluu Katariinanseurakunnan alueeseen. Kaupunginosa on aiemmin ollut levottoman lähiön maineessa. Tilannetta on viime vuosina pyritty tietoisesti parantamaan eri tahojen yhteistyöllä.
Kirkkoherra Kairavuon mukaan Varissuo on tällä hetkellä lähiö, jossa eletään rauhassa yhdessä. Erilaisiin ihmisiin suhtaudutaan lähtökohtaisesti hyvin.
Kairavuo on tyytyväinen siihen, että uskontojen kohtaamisen ilta sujui hyvin ja kiinnostuneita ihmisiä oli liikkeellä.
– Olen hyvin iloinen tästä illasta. Se on ollut toinen toistaan kunnioittavaa kohtaamista. Yhteistyö Turun kaupungin, Normaalikoulun, arkkihiippakunnan ja seurakunnan välillä on toiminut oikein hyvin. Tästä hyvä jatkaa, Leena Kairavuo arvioi.
Mitä eri uskontokunnissa ajatellaan uskontokunnan jättämisestä? Lue Kotimaasta 14.2. uutinen Varissuon illan paneelikeskustelusta, johon osallistui myös arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala.
Kuva: Jussi Rytkönen. Alma Cosic, Jarmo Saksman ja Mahir Cosic Varissuolla.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä