Uskontoja pidetään Suomessa yleensä arvoyhteisöinä, joilla on annettavaa yhteiskunnalle, totesi arkkipiispa Tapio Luoma Turussa viime viikolla järjestettyjen Teologian ja uskonnontutkimuksen päivien (TUTP) paneelikeskustelussa.
Tämä on Luoman mukaan arvokas näkökulma.
– Usein eettisiä kysymyksiä koeponnistetaan kirkoissa ja katsotaan, minkälaista keskustelua se herättää, Luoma totesi.
Luoman kanssa Turussa keskustelivat politiikan tutkija Hanna Wass ja ihmisoikeusaktivisti Ujuni Ahmed. Paneelikeskustelun teemana oli ”Uskonnon muuttuva rooli julkisuudessa ja yhteiskunnassa”.
Hanna Wass arvioi yhteiskunnan jakautuvan ja uskonnot ovat siinä mukana.
– On ideologista polarisaatiota, vierastetaan toisenlaisia. Pitkään politiikkaa vallitsi vasemmisto–oikeisto-jako, nyt on kamppailua sosiaalisista ja kulttuurisista identiteeteistä, Wass arvioi.
Avioliittokeskustelua Wass vertasi ”avohaavaan” ja totesi, että sen myötä kirkko alkaa näyttäytyä taantumuksen tyyssijana. Olennaista hänen mukaansa on sekin, minkälainen on kirkon oppi.
– Onko se pysyvä vai ajassa elävä? Minusta kristinusko on ytimeltään vastakulttuuria ja radikaali liike.
Toisaalta muutosvoimana voidaan Wassin mukaan nykyisin pitää myös liberaalin muutoksen vastaisuutta.
UJUNI AHMED korosti useita kertoja, että keskustelu islamista on yhteiskunnassa usein yksipuolista, syyttelevää ja liitetään myös maahanmuuttoon.
– Islamin moninaisuutta ei kuulla. Tulee tunne, ettei olekaan mahdollisuutta osallistua yhteiskunnan rakentamiseen uskonnon kautta.
Ahmed viittasi ongelmana myös pintapuoliseen huivikeskusteluun. Hän on myös huolissaan maahanmuuttajayhteisöjen sisäänpäin kääntymisestä: monet nuoret suojelevat hänen mukaansa itseään yhteiskunnalta identifioitumalla täysin uskontoon, mikä voi joskus olla myös ongelma.
Rinnakkaisyhteiskuntia Ahmed ei halua nähdä syntyvän.
Arkkipiispa Luoman mukaan kristillisissä yhteisöissä voi olla vaikeuksia yhdenvertaisuuskysymyksissä, koska ajatus siitä ei suoraan nouse Raamatussa esille.
– Raamatussa on toki lähtökohtana, että olemme kaikki Jumalan luomina tasa-arvoisia.
Uskontoa voidaan käyttää yhteiskunnassa myös väärin, mikä nousee Luoman mukaan polarisaatiosta ja katkeruudesta.
– Miten oppisimme käsittelemään kollektiivista katkeruutta, jota kokevat ne, jotka eivät menesty mahdollisuuksien tasa-arvossa ja nousemaan sosiaalisella asteikolla ylöspäin? Tapio Luoma kyseli keskustelussa.
Lue TUTP:n uutisista myös:
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Lue lisää Teologian ja uskonnontutkimuksen päivistä kotimaa.fi -sivustolla.
Ilmoita asiavirheestä