Uskonto on näkyvästi esillä suomalaisissa sanomalehdissä myös silloin kun uskontouutisoinnin kannalta ei tapahdu mitään erikoista. Esillä ovat niin vakiintuneet uskonnolliset yhdyskunnat kuin kansanomainen henkisyys ja uskomukset yliluonnollisesta, selviää uskontotieteilijä Teemu Tairan
uskonnontutkija.fi
-verkkolehdessä julkaisemasta tutkimusartikkelista.
Kotimaan uutisointia hallitsee luterilaisuus ja ulkomaanuutisia islam, joka liitetään lähinnä Lähi-Idän konflikteihin.
Tairan mukaan uskontoa koskevia juttuja arvioidaan lehdissä samoilla uutiskriteereillä kuin mitä tahansa uutisia. Silloin korostuvat esimerkiksi homoillan ja sitä seuranneen kirkosta eroamisaallon kaltaiset uutistapahtumat. Näin syntyy helposti mielikuva uskonnon esilläolosta vain kielteisissä yhteyksissä.
Erityisesti luterilaisuus saa kuitenkin mediahuomiota myös silloin, kun se ei ylitä varsinaista uutiskynnystä. Tällöin näkökulma on useimmiten myönteinen. Uskontoa käsitellään myös muussa lehden aineistossa, kuten kolumneissa ja tv- ja radio-ohjelmien esittelyissä. Myös tutkija Kati Niemelä sanoi viime vuonna Kotimaalle suomalaisen uskontojournalismin suhtautuvan melko positiivisesti uskontoon.
Perinteisiin uskontoihin liittyvät viittaukset olivat selvästi kansanomaista uskonnollisuutta yleisempää. Tairan mukaan puhe henkisyyden vallankumouksesta ja sekularisaatiokehityksen katkeamisesta ovatkin lähinnä markkinointipuhetta. Toisaalta kansanomaisen uskonnollisuuden arkipäiväinen ja neutraali käsittelytapa rakentaa kuvaa yliluonnollista ja henkisyyttä koskevan puheen tavanomaisuudesta.
Tutkimuksessa Taira tarkasteli Helsingin Sanomia, Turun Sanomia ja Ilta-Sanomia. Lehdet olivat ilmestyneet vuoden 2014 tammikuun viimeisen viikon arkipäivinä.
Lue myös:
Suomalaiset ovat Pohjolan uskonnollisimpia
Ilmoita asiavirheestä