Kirkkohallitukseen on viime keväänä perustettu kuvatyöryhmä, joka suunnittelee kuvakirjoitettua messua. Ryhmän ensimmäisenä tehtävänä on kirjoittaa uskontunnustus kuvakielellä.
Kirkkohallituksen viittomakielen ja selkokielen asiantuntija Riitta Kuusi on innostunut hankkeesta. Se on saanut hänet miettimään, miten evankeliumin ydin voidaan välittää mahdollisimman yksinkertaisesti ja millaisia ovat ne kristilliset symbolit, jotka parhaiten puhuttelevat nykyihmistä.
– Uskonpuhdistuksessa kuvat heitettiin pois ja keskityttiin sanalliseen kieleen ja järkeen. Uskon kieli on kuitenkin enemmän kuin järjen kieli, Kuusi muistuttaa.
Hänen mielestään sanojen vähentäminen on palvelus usein myös niille, jotka eivät kuulu kuvakirjoitusta tai selkokieltä käyttäviin ryhmiin.
– Sanojen vähentäminen lisää samaistumismahdollisuutta, asian ympärille tulee lisää tilaa hengittää, Kuusi kuvailee.
Kirkko kehittää selkokieltä ja kuvakieltä, koska sen tehtävä on kertoa ilosanomaa ihmisille heidän omalla kielellään, ymmärrettävästi ja selkeästi.
Yleisimmin selkokieltä käytetään kehitysvammaistyössä, monikulttuurisuustyössä ja vanhustyössä. Viime vuonna julkistetun selkokielen tarvearvion mukaan joka kymmenes ihminen Suomessa hyötyisi selkokielestä.
Selkomukauttamistyöryhmään kuuluu hänen lisäkseen eksegeetti Mika Aspinen Kirkon koulutuskeskuksesta, monikulttuurisuustyön ja kehitysvammatyön pappeja ja selkokielen asiantuntija. Selkokielen käyttäjät antavat käännöksistä palautetta ja muillakin on mahdollisuus kommentoida niitä vuoden ajan, ennen kuin ne hyväksytään.
– Lähtökohtana on, että jokainen ihminen omine erityispiirteineen on luotu Jumalan kuvaksi. Ihmisten moninaisuus on osa Jumalan luomistyötä. Ihmisarvo ei perustu siihen, mitä ihminen on tai mitä hän tekee, vaan siihen, että hän yksinkertaisesti on olemassa, Kuusi linjaa.
Hän muistuttaa, että yksinkertainen kieli ei tarkoita tylsää kieltä.
– Hengellinen selkokieli tulee lähelle kaunokirjallisuutta, joka on erilaista kuin esimerkiksi uutiskieli, Kuusi sanoo.
Kirkon suomenkieliset selkosivut löytyvät osoitteesta selko.evl.fi ja ruotsinkieliset osoitteesta lattlast.evl.fi.
Kuva: Aarne Ormio/Kirkkohallitus. Jumalan Karitsa on Kristus, seurakuntalainen on lammas. Viittomakielen ja selkokielen asiantuntija Riitta Kuusi miettii, miten perinteisten symbolien syvän sisällön voi välittää yksinkertaisesti ja nykyaikaisesti.
Lue lisää
Kotimaa Pron
avoimesti luettavissa olevasta jutusta.
Lue myös:
Kirkko uudisti selkokieliset verkkosivunsa
Nyt me mennään naimisiin – selkokielellä
Julkaisu selittää kristinuskoa selkokielellä
Ilmoita asiavirheestä