Noin 80 prosenttia seurakuntiin valituista päättäjistä olisi valmiita myymään seurakunnan kiinteistöjä ja muodostamaan seurakuntayhtymiä, mikäli seurakunnan talous heikkenee. Heikossa taloustilanteessa yli puolet valituista suhtautuu myönteisesti myös kirkollisveron nostamiseen. Kriittisesti suhtaudutaan seurakunnan toiminnan leikkaamiseen ja työntekijöiden vähentämiseen.
9.11. vaaleilla valitut uudet luottamushenkilöt näkevät seurakunnan tärkeimpänä tehtävänä lapsi- ja nuorisotyön.
Tiedot perustuvat seurakuntavaalien vaalikonetilastoon. Vaalikoneen kysymyksiin vastasi noin 60 prosenttia valituiksi tulleista luottamushenkilöistä. Luottamushenkilöitä valittiin seurakuntiin yhteensä reilut 8500.
Tasa-arvokysymykset jakavat
Vaalikoneen vastausten mukaan valituista luottamushenkilöistä 80 prosenttia kannattaa ja 8 prosenttia vastustaa naisten pappeutta.
Kirkon jäsenistä puolestaan 86 prosenttia hyväksyy varauksetta ja 3 prosenttia ei hyväksy naisten pappeutta (tutkimus vuodelta 2011). Luterilaisen kirkon papeista 91 prosenttia hyväksyy varauksetta ja 4 prosenttia ei hyväksy naisten pappeutta (tutkimus vuodelta 2014).
Valituista luottamushenkilöistä 31 prosenttia katsoo, että kirkon tulisi vihkiä myös samaa sukupuolta olevia pareja. Vihkimistä vastustaa 46 prosenttia. Selkeää kantaa asiasta ei ole 23 prosentilla vastanneista.
Luterilaisen kirkon papeista reilu kolmannes (35 %) on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että kirkon tulisi vihkiä avioliittoon samaa sukupuolta olevien parisuhteita. Tutkimuksen (2014) mukaan papeista joka toinen vastustaa samaa sukupuolta olevien avioliittoon vihkimisoikeutta.
Lähes 40 prosenttia luottamushenkilöistä nimeää hengelliseksi taustayhteisökseen jonkin perinteisistä herätysliikkeistä. Yli puolet vastanneista joko ei koe mitään herätysliiketaustaa omakseen tai on jättänyt vastaamatta kysymykseen.
Niistä valituista, jotka ovat nimenneet lähimmän puolueen, suurin osa on keskustalaisia (23,6 %). Seuraavaksi eniten luottamushenkilöiden puoluetaustoissa näkyvät Kokoomus (15 %), SDP (8,3 %), KD (5,7 %), RKP (3,1 %), Vihreät (2,1 %), PS (1,1 %) ja Vas. (1,1 %).
Päättäjät vaikuttavat toiminnan suunnitteluun
Luottamushenkilöiksi valitut kokevat tärkeimmäksi vaikutusmahdollisuudeksi seurakunnan toiminnan ja jumalanpalveluselämän ja hengellisen toiminnan suunnittelun sekä vaikuttamisen seurakunnan taloudenhoitoon.
Luottamushenkilöt haluavat vaalikoneen perusteella suunnata seurakunnan lapsityön resursseja erityisesti seurakunnan kerhoihin ja perhetoimintaan sekä iltapäiväkerhoihin. Nuorten toiminnan resursseja kohdennettaisiin rippikouluun, isos- ja kerhotoimintaan sekä etsivään nuorisotyöhön. Etsivän nuorisotyön tarkoituksena on tavoittaa niitä nuoria, jotka ovat avun tarpeessa.
Päättäjät haluavat suunnata aikuisten toiminnan resurssit tapahtumiin, vapaaehtoistyön mahdollistamiseen sekä parisuhdetyöhön. Ikääntyvien tarpeisiin he tahtovat vastata kehittämällä kohtaamispaikkoja, ystäväpalvelua sekä sielunhoitoa ja keskustelumahdollisuuksia.
Diakoniatyön resursseja valitut luottamushenkilöt haluavat suunnata erityisesti perheiden tukemiseen kriiseissä sekä yksinäisten ja sairaiden auttamiseen.
Juttu perustuu Kirkon tiedotuskeskuksen uutiseen
Ilmoita asiavirheestä