Uusi väitöskirja analysoi, miten ja miksi kreikankielisen Vanhan testamentin Septuagintan kieltä korjailtiin 300-luvulla

- Oletettavasti Antiokian kristittyjen keskuudessa oli koettu tarpeelliseksi tekstin parantelu ja sen ymmärrettäväksi tekeminen, Paavo Huotari sanoo. Kuva: Niclas Mäkelä / Otava

Paavo Huotarin tarkastettu väitöskirja tutkii sitä, miten syyrialaisen Lukianos Antiokialaisen nimissä kulkeva tekstinkorjailu muutti kreikankielisen Vanhan testamentin sanontaa ja mitkä olivat tekstimuutosten motiiveja.

Lue koko artikkeli

Tutustumistarjous: Pääsy kaikkiin Kotimaa.fi artikkeleihin vain 1€ kuukausi. Kuukauden jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti 9.90€/kk. Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa, ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliHyvinvointialueet säästävät perhepalveluista – sopimuksia on sanottu irti seurakuntien perheasiain neuvottelukeskusten kanssa
Seuraava artikkeliSulkuviikonloppu päästää maallikot vastaamaan hartaushetkestä

Ei näytettäviä viestejä