Uusi väitöskirja analysoi, miten ja miksi kreikankielisen Vanhan testamentin Septuagintan kieltä korjailtiin 300-luvulla

- Oletettavasti Antiokian kristittyjen keskuudessa oli koettu tarpeelliseksi tekstin parantelu ja sen ymmärrettäväksi tekeminen, Paavo Huotari sanoo. Kuva: Niclas Mäkelä / Otava

Paavo Huotarin tarkastettu väitöskirja tutkii sitä, miten syyrialaisen Lukianos Antiokialaisen nimissä kulkeva tekstinkorjailu muutti kreikankielisen Vanhan testamentin sanontaa ja mitkä olivat tekstimuutosten motiiveja.

Lue koko artikkeli

Tutustumistarjous uusille asiakkaille!
Pääsy kaikkiin Kotimaa.fi artikkeleihin vain 1€ kuukausi. Kuukauden jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti 9.90€/kk. Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa, ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliHyvinvointialueet säästävät perhepalveluista – sopimuksia on sanottu irti seurakuntien perheasiain neuvottelukeskusten kanssa
Seuraava artikkeliSulkuviikonloppu päästää maallikot vastaamaan hartaushetkestä

Ei näytettäviä viestejä