Vaasa on tutkimusten ja kyselyjen mukaan onnellinen kaupunki.
Tämän kertoo mielellään Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry, joka tarkastelee johtamansa 70 000 asukkaan kaupungin elämää ja muutosta näköalapaikalta.
– Olemme kaupungissa tehneet toimia sen eteen, että onnellisuus lisääntyisi. Elämä on kuitenkin raadollista, Tomas Häyry toteaa.
Yksi tälle ajalle tyypillinen iso kysymys Häyryn mukaan on, että ”sekulaarisuus on johtanut arvottomuuteen”. Varsinkin nuorissa ihmisissä näkyy hänen mukaansa se, että ilman arvopohjaa ollaan helposti hukassa.
– On tärkeää, että on olemassa tahoja ja paikkoja, joista voi löytää itselleen arvopohjan. Siitä taas seuraavat yhteiskuntarauha ja onnellisuus.
Kaupunginjohtajan mielestä keskeistä onkin, että vaasalaisten hyvinvoinnista kantavat kaupungin sosiaalitoimen ja hyvinvointialueen ohessa vastuuta myös kolmannen sektorin toimijat. Ensin mainittujen kyky ei Häyryn mukaan mitenkään enää riitä nykyisiin tarpeisiin.
– Esimerkiksi SPR:n ja muiden yhteisöjen, myös seurakuntien merkitys tulee tässä merkittäväksi. Diakoniatyö ja oikeastaan kaikki, mitä seurakunnat tekevät, toteuttaa ihmisten sosiaalista yhteyttä. Seurakunnat tarjoavat myös toivoa. Kaikki tarvitsevat yhteisöä. Se on äärimmäisen tärkeää, Tomas Häyry sanoo.
”Varsinkin nuorissa ihmisissä näkyy se, että ilman arvopohjaa ollaan helposti hukassa”
VAASASSA KAUPUNKI ja seurakunnat ovatkin tällä hetkellä yhteisellä hyvällä asialla. Kaupunki hallinnoi vuoden 2026 syksyyn saakka kestävää, pitkälti EU-rahoitteista SILTA-hanketta. Hankkeen tarkoitus on erityisesti tukea työllistymistä. Mukana hankkeessa on myös Vaasan evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä.
Vaasan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Teijo Peltola kertoo, että SILTA-hankkeen osatoteuttajana seurakunta liittyy hankkeen kokonaisuuteen vapaaehtoistoiminnan kautta, edistäen erityisesti maahanmuuttajien integroitumista yhteiskuntaan. Se merkitsisi myös kotoutumisen nopeutumista.
– Hanke tarkoittaa seurakunnalle esimerkiksi sitä, että maahanmuuttajille pyritään löytämään vapaaehtoistehtäviä sekä työ- ja kieliharjoittelupaikkoja. Haluamme tukea heidän integroitumistaan suomen tai ruotsin kielen oppimisen kautta.
Hanke avaa mahdollisuuksia seurakunnan eri työalojen diakonisen vastuun toteutumiselle. Diakonian luonne kirkon yhteiskunnallisena vastuuna nousee Peltolan mukaan kristillisestä uskosta ja kirkon missiosta.
– Se on yhteiskunnan toimia täydentävää.
Diakoniakoniatyön yhtenä käsivartena oleva Vaasan ruoka-apu toimii Peltolan mukaan yli kirkkokuntarajojen. Mukana on merkittävä määrä vaasalaisia yrityksiä ja vapaaehtoisia.
– Työ tavoittaa vuodessa lähes sata tuhatta vaasalaista, vuoden 2023 aikana avuntarvitsijoita noin 97 000 kertaa. Ja lähes 80 prosenttia asiakkaista on maahanmuuttajia, Peltola tietää.
”Haluamme, että viranomaiset ja kaupunkilaisetkin tietävät sen, että me olemme sitoutuneet puhumaan toisistamme hyvää”
YKSI SEKÄ kaupungin että kirkkojen elämään vaikuttava iso muutos on Vaasan kansainvälistyminen. Väkeä muuttaa kaupunkiin opiskelun ja työn perässä. Samalla Vaasa muuttuu yhä monikielisemmäksi ja -uskontoisemmaksi. Vaasassa puhutaan lähes sataa eri kieltä ja siellä toimii monien eri kirkko- ja uskontokuntien yhteisöjä. Kotoutuminen ei ole usein helppoa.
Peltolan mukaan oppilaitostyössä huomataan, mitä ongelmia kaupunkiin tulevilla on.
– Seurakuntana haluamme myös siksi kehittää yhteistyötä yliopiston, ammattikorkeakoulun ja ammatillisen koulutuksen kanssa.
Kirkkoherra haluaa alleviivata myös sitä, että kaupunkilaisten hyvästä huolehtiminen todella vaatii uudenlaista yhteistyötä.
– Julkisen sektorin taloudelliset resurssit pienenevät. Kolmas sektori on myös hyvin riippuvainen julkisesta rahoituksesta. Säästötoimenpiteitä on kaikkialla. Tällöin korostuu myös seurakuntien rooli yhteisöinä. Itse arvostan suuresti muiden kirkkojen työtä muun muassa maahanmuuttajien kohtaamisessa.
Peltola painottaa, että Vaasan eri kirkkokuntien papit tuntevat toisensa ja yhteistyö toimii.
– Haluamme, että viranomaiset ja kaupunkilaisetkin tietävät sen, että me olemme sitoutuneet puhumaan toisistamme hyvää, Teijo Peltola sanoo.
”Ei-eurooppalaisilla maahanmuuttajilla yksinäisyyttä on vielä kaksi tai kolme kertaa enemmän, kuin Euroopasta tulevilla”
VAASAN ORTODOKSINEN kappeliseurakunta ei ole virallisesti SILTA-hankkeessa mukana, mutta isä Andrei Sõtšov kertoo, että ortodoksisen seurakunnan kädenojennuksia maahanmuuttajille ovat olleet esimerkiksi kielikahvila, joka toimii kaupungin ”Puhu tuntemattomalle” -kampanjan puitteissa, sekä pyhiinvaellukset. Tulijoissa korostuvat etenkin ukrainalaiset, joista suurin osa on ortodokseja.
Suomen ortodoksisen kirkon paikallisilla traditioilla ja enemmistössä kantasuomalaisista koostuvalla uskonnollisella yhteisöllä on isä Andrein mukaan vahva rooli myös ortodoksien hengellisen elämän tukemisessa. Perinteet, kuten jumalanpalvelukset, pyhäkköjuhlat ja kirkkovuoden syklit, tarjoavat ortodokseille mahdollisuuden osallistua yhteiseen hengelliseen elämään, joka yhdistää eri sukupolvia ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.
Itse virolaistaustainen isä Andrei tietää paljon maahanmuuttajan sopeutumisvaikeuksista. Tästä syystä SILTA-hanke näyttää hänestä hyvältä mahdollisuudelta.
– Kohtaamisisia tapahtuu arjessa, joka hetkessä. Niissä tarjotaan mahdollisuutta suomen kielen harjoitteluun tai kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. Seurakunnassamme puhutaan yli 30 eri kieltä. Kaikella tällä, sekä traditioilla ja yhteisöllisyydellä yritetään integroida tulijoita mukaan.
– Integraatio vie oman aikansa ja siihen liittyy usein maahanmuuttajan yksinäisyyttä. Ei-eurooppalaisilla sitä on vielä kaksi tai kolme kertaa enemmän, kuin Euroopasta tulevilla.
Ortodoksisen alueseurakunnan suhteet kaupunkiin sekä ekumeeniset suhteet ovat isä Andrein mukaan hyvät.
– Ekumeniassa tunnemme toisemme Vaasan epävirallisessa pastorien verkostossa, johon kuuluu hyvin erilaisia kristillisiä yhteisöjä. Rukoilemme kokoontumisissa kaikkien yhdistymisen puolesta ja Vaasan kaupungin puolesta.
”Usko antaa toivoa, ja sillä on iso merkitys kaupunkilaisten hyvinvoinnille”
VAASAN HELLUNTAISEURAKUNNAN johtava pastori Veli-Matti Köykkä kertoo osallistumisen Vaasan ruoka-avun toimintaan olevan keskeisessä roolissa seurakuntansa auttamistyössä. SILTA-hankkeessa seurakunta ei ole virallisesti mukana, mutta se haluaa Köykän mukaan olla rakentamassa yhteistä hyvää ja verkostoitumassa eri seurakuntien ja kaupungin kanssa.
– Me uskomme evankeliumin muuttavaan voimaan. Haluamme kertoa ihmisiä rakastavasta Jumalasta. Usko antaa toivoa, ja sillä on iso merkitys kaupunkilaisten hyvinvoinnille.
Köykkä kertoo, että seurakunnan raamattuopetus tukee myös elämisen taitoja. Se antaa hänen mukaansa valmiuksia yhteiskunnassa toimimiseen, ihmissuhdetaitoja ja vastuullisuutta.
– Raamatusta nousee myös yhteiskunta tukevia arvoja, esimerkiksi miten suhtaudutaan esivaltaan ja poliisiin.
Helluntaiseurakunta tarjoaa yhteisöllisyyttä sekä tarvittaessa myös sielunhoitoa. Se konkretisoituu Köykän mukaan myös eri kieliä puhuvien maahanmuuttajien osallistamisessa. Joukkoon mahtuu Bulgarian romaneja, ukrainalaisia ja eri Afrikan maista, varsinkin Kongosta tulleita.
– Vaasan helluntaiseurakunta on mukana myös Suomen helluntaikirkon koordinoimassa Hyvällä sydämellä -hankkeessa, jonka puitteissa jaamme EU-rahoitteisia ruokalahja-ostokortteja. Sellaisen saa nopeammin, kuin Kelan tai sosiaalitoimen antaman avun, Veli-Matti Köykkä sanoo.
Mikä on Vaasan SILTA-hanke?
Vaasan kaupungin verkkosivujen mukaan SILTA -hanke on osa EU rakennerahaston ”Uudistuva ja osaava Suomi 2021 – 2027” -ohjelmaa ja rahoitus tulee ”Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi” (ESR+) -toimintalinjasta, jonka tavoitteena on tukea työllisyyttä, osaamista, työelämän kehittämistä, jatkuvaa oppimista ja koulutuspolkuja.
Hankkeen kokonaisbudjetti kolmelle vuodelle on 1,7 miljoonaa euroa, josta 80 % on EU-rahoitusta ja 20 % omarahoitusta. Kyseessä on ryhmähanke, jossa osatoteuttajat osallistuvat omalla rahoituksellaan hankkeeseen. Osatoteuttajista kukin kattaa noin 15 % kokonaisbudjetista ja päätoteuttaja rahoittaa hankkeesta hieman yli 40%.
Hanke toteutetaan ryhmähankkeena ja päätoteuttajana toimii Vaasan kaupungin työllistämispalvelut. Osatoteuttajia ovat Yrkesakademin, Kansalaisopisto Alma ja ammatillisen koulutuksen oppilaitos Vamia. Vaasan seurakuntayhtymä tarjoaa osatoteuttajana maahan muuttaneille mahdollisuuksia käytännön kielitaidon karttumiseen sekä kiinnittymiseen.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä