Luottamushenkilö Veikko Toivonen ajattelee, että uskonnon ja politiikan arvomaailmat kulkevat usein käsi kädessä. Siksi niillä on oltava tietty toisiaan tukevan tasapaino. Vapaaehtoistyönään hän muun muassa lausuu toivottuja runoja vanhusten palvelupäivässä.
Kerro lyhyesti itsestäsi. Kuka olet ja miltä paikkakunnalta? Millaisessa luottamustehtävässä palvelet?
Olen Veikko Toivonen ja asun Mäntsälässä. Olen työskennellyt koko ikäni henkilöstöasioiden parissa ja 30 viimeistä vuotta henkilöstöpäällikkönä Finaviassa (aiemmin. Ilmailuhallitus ja välillä Ilmailulaitos ) Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Olen toiminut Mäntsälän seurakunnan kirkkoneuvostossa 24 vuotta eli vuodesta 1990 lähtien ja kirkkovaltuustossa 20 vuotta. Kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja olen ollut vuodesta 1998. Lisäksi olen ollut Espoon hiippakunnan hiippakuntavaltuuston jäsen kaksi kautta eli vuodet 2004 – 2011 (8 vuotta). Nyt kyllä mietin, että mihinköhän tuo aika on oikein huvennut.
Miksi lähdit seurakunnan luottamushenkilöksi? Mihin haluat vaikuttaa?
Kiinnostus seurakunnan toimintaan syttyi jo opiskeluaikoina. Haluan vaikuttaa niin, että seurakunnan työntekijöillä olisi edellytyksiä tehdä työtään ja kuunnella seurakuntalaisten ajatuksia ja tukea heitä erilaisissa tilanteissa juuri siihen asiaan ja ajankohtaan sopivalla tavalla. Seurakunnan työntekijän ei pidä yrittää olla kaikkivoipa omien ratkaisujensa tyrkyttäjä, vaan aito vierelläkulkija.
Kuinka kauan olet palvellut seurakunnan luottamustehtävissä?
Kaikkiaan 24 vuotta.
Millaiset ominaisuudet ovat luottamushenkilölle tärkeitä? Kenelle tehtävä sopii?
Tehtävä sopii tavalliselle seurakuntalaiselle, mutta seurakunnan työntekijöitä ei pidä aristella tai kovasti kumarrella. Luottamushenkilöllä pitää kuitenkin olla runsaasti ihmisten kunnioitusta ja aitoa halua pohtia asioita seurakuntalaisen näkökulmasta ja palvelutarpeen visiollla. Samalla on ymmärrettävä myös työntekijöiden asema ja heidän usein rajalliset mahdollisuutensa.
Mitä ajattelet uskonnon ja politiikan yhdistämisestä?
Politiikka on tavallisten asioiden ratkaisemista ja vaihtoehtojen hakemista. Seurakuntalaiset hakevat usein aidosti Pyhän tuntua ja joskus sen löytävätkin, mutta silti on palattava taas arkeen. Uskonnon ja politiikan arvomaailmat kulkevat usein käsi kädessä, ja siksi niillä on oltava tietty toisiaan tukevan tasapaino.
Mikä on ollut sinulle vaikein tehtävä tai päätös luottamushenkilönä? Entä mieluisin?
Entisenä henkilöstöpäällikkönä tiedän, että seurakunnankin henkilöstöratkaisut ovat usein aika vaikeita ja saattavat tuottaa tarpeetonta tuskaa. Erilaiset säästöpäätökset ja toiminnan supistaminen on seurakuntalaisenkin usein hyvin vaikea käsittää. Kyllä se on vaikeinta, kun tietää, että työntekijä tai seurakuntalainen tuntee tulleensa hylätyksi tai väärin ymmärretyksi.
Mieluisinta on saada olla tukemassa tavallisen seurakuntalaisen ja työntekijöiden yhdessä ideoimaa ja aikaansaamaa toimintaa tai tapahtumaa. Se tuottaa pysyvää tulosta ja heillä onnistumisen tunne kulkee mukana vuosikymmenet.
Mitä kirkon jäsenyys sinulle merkitsee?
Kirkon jäsenyys merkitsee minulle osallisuutta olla Ihminen tässä kristillisessä kulttuurissa. Kirkolla on hyvin vahva yhteiskunnallinen ja kulttuurinen merkitys kaikissa yhteiskunnissa.
Oletko mukana jossain seurakunnan vapaaehtoistoiminnassa? Missä?
Olen mukana suunnittelemassa seurakunnan aikuistyötä ja toisinaan palvelutyössä kolehdinkantajana, ehtoollisen jakajana ja tekstinlukijana. Nyt päätin lähteä mukaan seurakunnan vanhusten palvelupäivään tekemällä omaa osuuttani. Otan riskin ja menen palvelupäivään kysymään: Minkä runon haluaisitte kuulla? Kun saan runotoiveita – tai jos saan, niin seuraavassa palvelupäivässä esitän niitä 2-3 kerrallaan. Katsotaan, odotan itse aika nöyrällä mielellä.
Ilmoita asiavirheestä