Väitös: Gnostilainen kirjakokoelma luultua monivivahteisempi

Teologian maisteri Ulla Tervahauta väittelee 6.4. Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa koptilaisesta Authentikos Logos -kirjoituksesta, joka valottaa varhaista kristillistä ja gnostilaista ajattelua.

Tervahaudan väitöskirjan nimi on A Story of the Soul’s Journey in the Nag Hammadi Library: A Study of Authentikos Logos (NHC VI,3). Se on ensimmäinen laajempi tutkimus Egyptin Nag Hammadin kaupungin läheltä vuonna 1945 löytyneen koptilaisen kirjakokoelman kirjoituksesta Authentikos Logos (NHC VI,3), suomeksi Arvovaltainen opetus.

Väitöksessään Tervahauta vertailee Arvovaltaisen opetuksen esittämää kertomusta sielun laskeutumisesta ja noususta kristittyjen sekä platonilaisten kirjoittajien käsityksiin. Lisäksi hän tarkastelee yksityiskohtaisesti Arvovaltaisessa opetuksessa käytettyä terminologiaa ja tapaa viitata epäsuorasti raamatunteksteihin osoittaen, ettei kirjoitus yksiselitteisesti edusta esimerkiksi platonilaista koulukuntaa, vaan että siinä yhdistellään erilaisia näkemyksiä.

− Tutkimus tarkentaa kuvaa Nag Hammadin kirjakokoelmasta, joka usein edelleen mielletään gnostilaisten kirjoitusten kokoelmaksi. Tutkittu kirjoitus on askeettinen, kristillinen teksti, jonka keskeiset painotukset poikkeavat erilaisista gnostilaisen kristillisyyden muodoista, esimerkiksi valentinolaisuudesta, Tervahauta sanoo.

Kokonaisuudessaan Tervahauta painottaa Nag Hammadin kokoelman merkitystä sekä gnostilaisuuden että varhaisen kristinuskon tutkimukselle laajemminkin. Tutkimuksessaan Tervahauta ajoittaa kirjoituksen todennäköisen syntyajankohdan 200-luvun lopun ja 400-luvun alun väliin.

Tutkimus lukeutuu Uuden testamentin eksegetiikan oppiaineeseen. Vastaväittäjänä toimii prof. Ingvild Saelid
Gilhus (Bergenin yliopisto) ja kustoksena professori Ismo Dunderberg Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliKuolinmessu Utøyan uhrien muistoksi
Seuraava artikkeliPerisynnin rinnalle perisiunaus

Ei näytettäviä viestejä