Riitta Rajasuun suomen kielen alan väitöstutkimus Kuopiossa, Oulussa ja Turussa vuosina 1725–44 ja 1825–44 syntyneiden kastenimet osoittaa entisajan nimien ja nimenannon olleen nykyistä enemmän sidoksissa alueeseen ja yhteiskuntaluokkaan.
Väitöskirjassa tarkastellaan nimistön alueellista ja sosiaalista kehittymistä.
Tutkittavana oli 20 301 lapsen 31 715 nimiesiintymää. Evankelis-luterilaisten seurakuntien kastekirjoista poimitut nimet ovat ajalle tyypillisesti toisperäisiä ja -asuisia ja useimmiten vain kirjallisia. Arjessa käytettiin omakielisiä puhuttelumuotoja: Christina oli Stiina tai Tiina ja Wilhelm vastaavasti Vilhelmi, Vilho tai Ville.
Ensimmäisellä ajanjaksolla nimiä on vähän. Ne tulevat Raamatusta ja pyhimyskalenterista, mikä selittää pojannimien suuren määrän. Suosikkinimiä ovat Anna, Catharina, Christina, Elisabeth ja Maria sekä Johan, Johannes.
1700-luvun alun elämäntyyli alkoi muuttua väestönkasvun ja varhaisen teollistumisen myötä liikkuvammaksi. Muutokset heijastuvat nimistöön: Nimimäärä moninkertaistuu vuosisadassa. Nimet maallistuvat, ja niitä saadaan esimerkiksi Keski-Euroopan kuningashuoneista.
Monella pojannimellä (Eric, Henric) on latinalaistyyppinen us-loppuinen asu (Ericus, Henricus). Varmasti ei voi tietää, onko kyseessä todella kaksi eri nimeä vai papin mieltymys kirjata nimiä. Nimityyppiä tavataan etenkin 1700-luvun Oulussa, jossa kirkkoherra tunnettiin innokkaana Raamatun siteeraajana ja runoniekkana.
Moninimisyys – lähinnä kaksinimisyys – kasvaa sadassa vuodessa 5 prosentista 84 prosenttiin. Aluksi sitä tavataan pappien, ylempien virkamiesten, upseereiden, suurkauppiaiden ja käsityöläismestareiden lapsilla, vuosisata myöhemmin kaikissa yhteiskuntaluokissa. Erottuakseen rahvaasta yläluokka alkoi nimetä lapsiaan useammalla nimellä. Nimimäärän lisäksi erona ovat laadulliset tekijät: yläluokka suosii erikoisiakin nimiä. Myös aviottomat äidit, jotka olivat usein piikoja, nimesivät lapsiaan herrasväen malliin.
Eri puolilla maata sijaitsevat tutkimuspaikkakunnat eroavat sosiaaliselta rakenteeltaan ja myös nimiltään toisistaan.
Riitta Rajasuun väitöskirja tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa Itä-Suomen yliopistossa 14.6.
Ilmoita asiavirheestä