Emmi Lahden väitöskirjaa Tietäjiä, taikojia, hautausmaita perustuu Vaasan hovioikeuden alaisten tuomiokuntien yhteensä 174 taikuus- ja noituusoikeudenkäyntiin 1700-luvulla.
Tutkimuksen mukaan suurin osa oikeudenkäynneistä koski sairauksien parantamista, varastetun omaisuuden palauttamista, oikeudenkäyntiin vaikuttamista sekä rakkauden herättämistä. Näiden ohella syytteitä nostettiin myös jonkin verran noituudesta sekä kerran jopa liitosta paholaisen kanssa.
Taikakeinoja oli monenlaisia, mutta peräti puolet jutuista oli sellaisia, joissa vahvistusta taikatekoon käytiin hakemassa kirkkomaalta, kirkoista ja haudoista.
– Esimerkiksi alttaripöydän puremisen uskottiin auttavan hammassärkyyn, vainajan jäänteiden viiltelyn suojaavan ruumiinrangaistukselta sekä kirkon seinästä vedettyjen naulojen paljastavan varkaan, Lahti luonnehtii.
Yleisen käsityksen mukaan noitaa on pidetty tavallisesti naisena, joka lensi jollain apuvälineellä noitasapattiin juhlimaan paholaisen kanssa. Tämä kuva ei vastaa Lahden väitöskirjan havaintoja, joiden mukaan 1700-luvun jälkipuoliskon suomalaisista taikuudesta syytetyistä miehiä oli peräti 85 prosenttia.
Emmi Lahden Suomen historian väitöskirja
Tietäjiä, taikojia, hautausmaita. Taikuus Suomessa 1700-luvun jälkipuoliskolla” tarkastetaan 16.1. Jyväskylän yliopistossa.
Lue myös:
Joka seitsemäs suomalainen uskoo noituudella vaikuttamiseen
Ilmoita asiavirheestä