Jyrkkää herätyskristillisyyttä vastaan taisteleminen vaikutti merkittävästi J. L. Runebergin ajattelun kehitykseen, selviää VTM, TM Ville Niittysen väitöskirjasta.
Niittysen väitöskirjassa käydään ensimmäistä kertaa kattavasti läpi ne teologiset, filosofiset ja poliittiset syyt, joiden vuoksi Runeberg vastusti jyrkkää herätyskristillisyyttä eli pietismiä.
Runeberg olisi halunnut rakentaa Suomea ajan modernien aatteiden sekä valoisan ja elämänmyönteisen kristillisyyden pohjalle. Herätysliikkeiden yhteiskuntaan ja kulttuuriin negatiivisesti asennoitunut maailmankielteinen uskonnollisuus oli sovittamattomassa ristiriidassa Runebergin tavoitteiden kanssa.
Tutkimus kattaa 1820–1840-luvut, jolloin Suomesta rakennettiin kansakuntaa kansakuntien joukkoon. Samaan aikaan maahan syntyi sen historian ensimmäinen merkittävä kansanliike, kristillinen herätysliike, jonka tavoitteet olivat lähes vastakkaiset kansakunnan rakentamiselle.
– Kulttuuri, sivistys, taide ja tiede olivat Kaitselmuksen antamia hyviä lahjoja, eikä maailmaa tullut nähdä yksipuolisesti synnin ja turmeluksen näkökulmasta, Niittynen summaa Runebergin käsityksiä.
Aatteet ja maailmankatsomukset löivät yhteen
Runeberg kiinnittyi ajattelussaan valistusfilosofiaan, kansallisromantiikkaan ja hegelismiin. Niiden julistama järjen ja tiedon hyödyllisyys, yksilön uhrautuminen yhteisön ja kansan puolesta, kansanrunouden arvo, optimistinen käsitys kehityksestä sekä valtion roolille annettu keskeisyys olivat kaikki yhteensopimattomia pietismin maailmankielteisyyden kanssa.
Poliittisesti Runebergin kehitys kulki nuoruuden liberaalisuudesta kohti konservatiivisuutta. Pietistien kyseenalaistettua poliittisen ja kirkollisen johdon auktoriteetin niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla Runebergin oli valittava puolensa. Hegeliläinen legalismi ja valtiokeskeisyys vahvistuivat Runebergin ajattelussa ja lehdistön sensuurikin tuli hänen silmissään hyväksyttävämmäksi.
Niittysen poliittisen historian alaan kuuluva väitöskirja
Kansakunnan rakentaminen ja maailmankielteisyyden poliittisuus. J. L. Runebergin pietismin vastustus ja sen teologiset, filosofiset ja poliittiset syyt julkisesti tarkastetaan Turun yliopistossa 18.1.
Kuva: Turun Yliopisto
Ilmoita asiavirheestä