Suomen evankelisluterilaisen Lähetyshiippakunnan perustivat Suomen Luther-säätiön yhteydessä olevat 22 seurakuntaa yhdessä Laitilassa toimivan Aamoksen seurakunnan, Rauman Pyhän Marian seurakunnan ja Sodankylässä toimivan Elian seurakunnan kanssa lauantaina Lahdessa.
Juhlamessua seuranneessa kokouksessa seurakuntien edustajat ja seurakuntien vastaavat pastorit allekirjoittivat hiippakunnan perustamisasiakirjan. Hiippakunnan perustavat seurakunnat sekä niiden kaitsijana palvellut piispa Matti Väisänen ovat tähän asti toimineet osana Ruotsin ja Suomen lähetyshiippakuntaa (Missionsprovinsen i Sverige och Finland). Väisänen jättää tehtävänsä vihkiessään uuden piispan Risto Soramiehen virkaansa Helsingissä 4.5.2013.
– Suhde Missionsprovinseniin säilyy läheisenä tämän jälkeenkin, mutta uuden Lähetyshiippakunnan perustamisen myötä Suomeen syntyy itsenäinen kirkollinen rakenne, väistyvä piispa Väisänen toteaa.
Hiippakunnan järjestäytyminen ei merkitse uuden uskonnollisen yhdyskunnan perustamista. Kokouksen hyväksymä perustamisasiakirja toteaa:
”Kirkollisen jatkuvuuden ja kirkon tuntomerkkien mukaisen elämän turvaamiseksi…seurakunnat järjestäytyvät hiippakunnaksi. Se säilyttää hiippakuntajärjestyksessään apostolisen uskon ja opin mukaisen kirkkojärjestyksen ja kirkko-oikeuden jatkuvuuden. Samoin kirkollisen jatkuvuuden vuoksi seurakunnat eivät tahdo tässä tilanteessa rekisteröityä uskonnolliseksi yhdyskunnaksi, vaan toiminnan oikeudelliseksi pohjaksi valitaan järjestäytymismuoto, joka mahdollistaa niin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustukseen pitäytyville jäsenille kuin myös muille luterilaiseen uskoon tunnustautuville kristityille seurakuntayhteyden hiippakuntarakenteessa.”
Perustamiskokouksen yhteydessä Lähetyshiippakunnalle hyväksyttiin hiippakuntajärjestys. Hiippakunnan olemuksesta järjestys toteaa: Lähetyshiippakunta on seurakuntien muodostama itsenäinen kirkollinen rakenne piispallisessa kaitsennassa. Se on osa ”yhtä, pyhää, yhteistä ja apostolista kirkkoa” joka tunnustetaan kirkon uskontunnustuksissa, jota koskevat Jumalan sanassaan kirkolle antamat velvollisuudet ja lupaukset, ja joka Augsburgin tunnustuksen 7. artiklan mukaisen määritelmän mukaan siinä hoidettujen armonvälineiden tähden ja voimasta on todellisesti kirkko.
Suhteesta Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon lausutaan, että lähetyshiippakunta on syntynyt Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa, ja se jatkaa sitä luterilaista uskoa ja seurakunnallista elämää, joka Suomessa on vaikuttanut, olematta kuitenkaan osa sen nykyistä hallintorakennetta.
Näin sanotaan perustamisasiakirjassa:
Perustamisasiakirjan mukaan virallisen tunnustuksen ja opin asema on muuttunut Suomen luterilaisessa kirkossa laajalti vain muodolliseksi ja näennäiseksi. Kirkon rakenteita on alettu yhä enemmän käyttää Raamattua ja tunnustusta vastaan. Kirkko kantaa yhä selvemmin väärän kirkon tuntomerkkejä ja kaikki ratkaisut ja päätökset eivät enää perustu Raamatun sanaan. Kirkko ei enää kaikilta osin piittaa omasta kirkkolain ja -järjestyksen tunnustuspykälästään eikä papistolta vaatimistaan pappislupauksista.
Asiakirjassa katsotaan myös, että Suomen luterilaisen kirkon viralliset päätökset ja sen hyväksymät toimintatavat ovat yhä selvemmin ristiriidassa Raamatun kanssa tai suorastaan sotivat sitä vastaan.
Asiakirjan mukaan virkakiellot, pappisvihkimyssulku, kirkkotiloista sulkemiset, epäoikeudenmukaiset kurinpitorangaistukset sekä kirkollisten kiistakysymysten siirtyminen maallisten oikeuksien ratkaistaviksi osoittavat, kuinka kirkko hylkii niitä, jotka vahvimmin sitoutuvat kirkon tunnustukseen. Sen kirkko-oikeudessa on pitkälti luovuttu kirkko-oikeuden varsinaisesta lähteestä eli Jumalan sanasta.
Luterilaisen tunnustuksen ja Pyhän Raamatun syrjäyttäminen oikeuslähteinä on aiheuttanut perustamisasiakirjan mukaan kirkossa vakavan hätätilan. Tällainen vakava tilanne kutsuu voimaan kirkollisen hätätilaoikeuden (kirchliches Notrecht). Tätä hätätilaa ei ole asiakirjan mukaan mahdollista korjata tavanomaisen hallinnon tietä, koska kirkon hallintoelimet eivät opissa ja elämässä alistu Jumalan sanan alle.
Lue perustamisasiakirja (pdf) ja hiippakunnan perusteet (pdf) kokonaan linkeistä
Lähetyshiippakunnan hiippakunta dekaanin Juhana Pohjolan blogikirjoitus
Lue myös: Risto Soramiehestä Lähetyshiippakunnan piispa
Kalliala: Lähetyshiippakunta aiheuttaa tuomiokapituleille töitä
Ilmoita asiavirheestä