Kun maailma oli luotu mallilleen, alkoivat enkelit pistäytyä katsomassa, miltä Jumalan kädenjälki näytti. Jumala sanoi enkeleille:
– Ette ehkä ole huomanneet, mutta teidän käynneistänne jää jälkiä.
– Emme me mitään jälkiä jätä, liikumme näkymättöminä ja huomaamattomasti.
– Teistä jää tuoksu, kukkien tuoksu, sanoi Jumala.
– Mikä tuoksu muka. Emme tietääksemme tuoksu miltään, enkelit hämmästelivät.
– Teidän vierailuistanne maan päällä jää tuoksu, jonka hyvällä hajuaistilla varustetut ihmiset pystyvät tuntemaan.
Ja Jumala näytti enkeleille kaikki maailman valkolehdokit ja sanoi, että ne ovat merkkejä siitä, missä enkeli on käynyt, kuin nuppineuloja kartalla.
Valkolehdokki eli pohjanvalkolehdokki (Platanthera bifolia) on monelle suomalaiselle ainoa oikea lehdokki. Se kuuluu kämmekkäkasveihin. Valkolehdokki on tunnettu erityisesti kukistaan, jotka tuoksuvat kesäöinä juhannuksen tietämillä. Valkolehdokkia tavataan koko Euroopassa ja sen itäpuolella aina Kiinassa saakka. Suomessa sitä kasvaa koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Valkolehdokki on rauhoitettu.
Valkolehdokki viihtyy erilaisissa ympäristöissä, lehdoissa ja erilaisissa lehtomaisissa metsissä, jopa rehevissä kangasmetsissä. Öisin tuoksuvan kasvin pölyttäjinä toimivat yöperhoset, erityisesti kiitäjät.
Valkolehdokkiin liittyy Suomessa useita kansanuskomuksia. Erään mukaan enkelit asettuivat Getsemanessa lehdokkien kukkiin lohduttamaan Jeesusta. Valkolehdokin yksi kansanomainen nimitys on Jeesuksen kämmen, sillä sen juuri muistuttaa kämmentä.
Kun näet kesäyössä valkoisena hohtavan lehdokin, kumarru sen tuoksun puoleen: se huumaa ihmisen kuin enkeleiden läsnäolon kauneus.
Juttu on julkaistu aikaisemmin Kotimaa-lehdessä.
Ilmoita asiavirheestä