Suomessa on Yle uutisten tietojen mukaan noin kahdeksankymmentä turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta ja hätämajoituspaikkaa ja uusia perustetaan jatkuvasti.
Myös moni seurakunta majoittaa turvapaikanhakijoita. Valtio korvaa majoitustoiminnasta aiheutuvat kulut, mutta seurakunnat vakuuttavat, ettei asiassa olla liikkeellä bisnestarkoituksessa.
Vain yhdellä seurakunnalla, Vihdillä, on väliaikainen vastaanottokeskus. Muutoin kyse on lähinnä hätämajoituksesta.
Kirkkohallituksen pakolais- ja maahanmuuttajatyön asiantuntija Marja-Liisa Laihia muistuttaa, että tilanne elää koko ajan. Hänellä ei ole kattavaa listaa seurakunnista, joissa on majoitustoimintaa.
– Poimin hiippakuntasihteereiltä välillä tietoja, mutta heilläkään ei ole hiippakunnistaan täysin varmaa tietoa. Pyyntö hätämajoituksen järjestämisestä voi tulla nopeasti SPR:ltä, kunnalta tai maahanmuuttovirastolta, Laihia kertoo.
Isoissa kaupungeissa hätämajoitustiloja voi olla useita. Leirikeskusten ja kirkon tilojen lisäksi turvapaikanhakijoita on majoitettu seurakuntien omistamiin asuntoihin ja muihin pieniin tiloihin.
Vihdissä 2,4 miljoonan budjetti
Vihdin seurakunnan väliaikainen vastaanottokeskus Riuttarannan leirikeskuksessa aloitti toimintansa syyskuun lopussa, ja toiminta jatkuu huhtikuun loppuun. Leirikeskukseen on majoitettu 107 henkilöä.
Vihdin kirkkoherra Pekka Valkeapää kertoo, että seurakunta on sopinut toiminnan järjestämisestä maahanmuuttoviraston kanssa. Virallisesti on sovittu 86 turvapaikanhakijan paikan kustantamisesta, mutta budjetti on laskettu yli 100 ihmisen mukaan.
Tällä hetkellä väkeä onkin varsinaisten vuodepaikkojen lisäksi rantasaunassa ja vanhan päärakennuksen lattialla.
Vihdin seurakunnan talousjohtaja teki maahanmuuttovirastolle ehdotuksen 2,4 miljoonan euron budjetista, jonka maahanmuuttovirasto hyväksyi. Seurakunnalle maksetaan täysi korvaus työntekijä- ja kiinteistönhoitokuluista.
Seurakunta on palkannut vastaanottokeskukseen johtajan, seitsemän ohjaajaa sekä kuusi henkilöä keittiöön. Heille maksetaan palkka kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Lisäksi seurakunta on palkannut ostopalveluna sairaanhoitajan ja vartioinnin.
Seurakunnan lähetyssihteeri työskentelee vastaanottokeskuksessa yhden päivän viikossa, mutta seurakunta ei ole vielä päättänyt maksetaanko hänen palkkansa valtion rahoista.
Talousjohtaja ja kirkkoherra saavat työstään palkkansa päälle muutaman sadan euron lisäkorvauksen.
Hiihtolomaripari väistyi
Suomessa on jo ehditty kysyä, voiko turvapaikanhakijoiden majoittamisesta tulla bisnes. Yrityksiäkin on enenevässä määrin lähdössä toimintaan mukaan.
Seurakunnista vakuutetaan, että liikkeellä ollaan aivan muista syistä. Jossain tosin myönnetään myös se, että on hyvä kun vähällä käytöllä oleviin leirikeskuksiin saadaan toimintaa.
Esimerkiksi Vihdin Riuttarannasta on kuitenkin jouduttu siirtämään toisiin tiloihin 81 tilaisuutta, muun muassa hiihtolomarippileiri. Kesällä vastaanottokeskustoimintaa ei harjoiteta sillä 14 rippikoulun siirtäminen muualle olisi liian iso ruljanssi.
Pekka Valkeapää kertoo, että seurakunnan pitää osoittaa tositteilla valtioille, miten raha on käytetty. Selvästi ylibudjetoidut varat pitää palauttaa.
Ylimääräisiä tuloja omaa toimintaansa varten seurakunta voi saada ainoastaan kiinteistön vuokrasta, mutta sekin on epävarmaa. Valkeapää arvelee, että juuri kiinteistövuokraus voisi olla tekijä, joka houkuttelee yrityksiä vastaanottokeskustoimintaan.
Vastaanottokeskus sopii perustehtävään
Vihdin Riuttarannassa toiminta sujuu jo mallikkaasti. Rekrytoinnit on tehty, ja kielenopetus sekä lasten koulu on alkamassa. Syysloman jälkeen lapset siirtynevät kunnan kouluihin.
Valkeapää suosittelee vastaanottokeskustoimintaa seurakunnille. Hänen mukaansa toimintaa järjestävän seurakunnan pitää olla melko suuri ja tarjolla on oltava sopivat tilat.
Esimerkiksi Vihdin seurakunnassa työskentelee 74 ihmistä. Seurakunnan diakoniajohtaja siirtyi vastaanottokeskuksen johtajaksi, mikä on tuonut muutoksia diakoniatiimin työhön.
Valkeapään mielestä vastaanottokeskuksen ylläpitäminen on luonteva osa seurakunnan toimintaa.
– Tämä on ennemmin tekojen evankeliumia kuin sitä, että muslimeille julistettaisiin suoraan sanomaa. Pari henkilöä on kysynyt, miten voi tulla kristityiksi. Tietenkin siinä voi olla takana sekin, että he haluavat turvapaikan, mutta voihan se olla ihan vilpitönkin kysymys.
– Diakoninen työ on pääasia. Seurakunnan pitää auttaa hädässä olevaa ja toimia kultaisen säännön mukaan. Muita motiiveja ei tarvitse olla. Sillä tavalla tämä sopii hyvin seurakunnan perustehtävään.
Joensuussa ja Turussa pyritään omakustannushintaan
Joensuun seurakuntien Vaivion kurssikeskukseen Liperissä saapui viime viikolla 98 turvapaikanhakijaa. Seurakunnat ovat sopineet Suomen Punaisen Ristin kanssa kuuden viikon hätämajoituksesta.
Keskuksen toimintaa ohjaa SPR. Seurakunnat puolestaan järjestävät majoituksen ja ruoan, ja ne saavat siitä valtiolta korvauksen: 37,5 euroa per turvapaikanhakija.
Toisaalta Vaiviosta on jouduttu siirtämään jonkin verran seurakunnan toimintaa pois.
Joensuun seurakuntien hallintojohtajan Tommi Mäen mukaan toiminnalla ei tavoitella voittoa.
– Ei tämä tuloksenteon asia ole, mutta kustannukset saadaan katettua. Jää nähtäväksi, jääkö viivan alle mitään.
Myös Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän Heinänokan leirikeskuksessa on noin sata turvapaikanhakijaa. Turussa vastaanottokeskustoimintaa pyörittävä SPR on tehnyt vuokrasopimuksen seurakuntayhtymän kanssa. Heinänokka on hätämajoituksena käytössä huhtikuun loppuun.
– Meillä on kokonaisvuokra. SPR maksaa meille könttähinnan, ja yhtymä sitten palkan keittiöille ja talonmiehille, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Seppo Kosola kertoo.
Bisnekseksi toiminnasta ei Kosolan mukaan seurakunnalle ole.
– Ei tämä missään nimessä ole bisnes, mutta on ihan hyvä, että saadaan tilojen käytöstä talvisaikaan jonkinlainen korvaus. Omakustannusperiaatteeseen on pyritty.
”Kantaväestössä havaittavissa mustasukkaisuutta”
Espoon seurakunnat ovat luovuttaneet pyynnöstä seurakuntayhtymän Velskolan kurssikeskuksen noin 40 alaikäisen turvapaikanhakijan käyttöön 20. lokakuuta asti.
Velskolan yksikkö toimii kaupungin alaisuudessa, ja kaupunki on palkannut työntekijät huolehtimaan turvapaikanhakijoista. Seurakuntayhtymä myy kaupungille ravinto- ja majoituspalvelut.
Seurakuntien nuorisotyönohjaajat ja vapaaehtoiset ovat järjestäneet Velskolassa asuville nuorille vapaa-ajan toimintaa ja muun muassa kielen opiskelua viime viikosta lähtien. Jatkossa seurakunta toivoo, että vapaaehtoiset pyörittäisivät toimintaa.
– Perustoiminnasta ei tule tappioita. Se on hyvä kertoa, koska kantaväestössä siellä täällä on ollut havaittavissa mustasukkaisuutta, sanoo Espoon tuomiorovasti Antti Kujanpää.
Siihen Kujanpää ei osaa vastata, jääkö seurakunnan toiminnasta viivan alle mitään.
– Meidän piikkiin jää työntekijöittemme työ. Sanotaan nyt näin, että tuskin siitä tappiota tulee, mutta ei tästä kenellekään mikään sampo ole tulossa. Oleellista on saada sisältöä turvapaikanhakijoiden elämään, ettei synny hotellikuolemaa ja turhautumista. Pitää heti tarttua mahdollisuuteen ja intoon, etteivät he vaipuisi apatiaan ja koti-ikävään.
Maanantaina Espoon yhteinen kirkkoneuvosto päätti yksimielisesti, että yhtymän Kirkkonummella sijaitseva Hilan leirikeskus voidaan ottaa tarvittaessa hätämajoituskäyttöön vuoden loppuun saakka.
”Talous ei ole motiivimme”
Keski-Suomessa Saarijärvellä seurakunta on tarjonnut leirikeskustaan Suomen Punaiselle Ristille vastaanottotoimintaa varten kahdeksi vuodeksi. Seurakunta on tehnyt periaatepäätöksen, jonka mukaan toiminta voisi alkaa marraskuun alusta.
Talousjohtaja Kaisa Nuutinen kertoo, että seurakunta joutuisi siirtämään leiritoimintansa pois leirikeskuksesta. Korvaavia tiloja kartoitetaan parhaillaan.
– Toiminta lähtee seurakunnan arvopohjasta. Kun tällainen tilanne on, pyrimme olemaan joustavia, pistämään lusikkamme sukkaan ja kantamaan kortemme kekoon, Nuutinen sanoo.
Hänen mukaansa olisi myös hyvä, että seurakunnan leirikeskus saataisiin täydellä käytölle.
Pirkanmaan Lempäälässä kunta etsii hätämajoitustiloja turvapaikanhakijoiden majoittamiseen. Kunta on kysellyt apuun seurakuntaa, josta on jo vähän aiemmin tarjottu tilaa maahanmuuttovirastolle.
Lempäälän seurakunnan talouspäällikkö Aulikki Puntola kertoo, että seurakunnalta olisi tarjolla Kuljun vanha seurakuntatalo, joka ei ole enää aktiivisessa käytössä.
– Varmaan sen antaminen olisi taloudellisestikin fiksua, mutta talous ei todellakaan ole meidän motiivimme, Puntola sanoo.
Valtio korvaa 43 euroa päivässä
Turvapaikkatoiminnan bisnesmahdollisuudet eivät ole kummoiset, Maahanmuuttovirastosta kerrotaan Kotimaa24:lle.
Viraston mukaan korvaustasosta on kaikille toimijoille suurin piirtein sama, noin 43 euroa per henkilö per vuorokausi eli noin 15 000 euroa henkilöä kohden vuodessa.Pieniä eroja voi tuoda esimerkiksi se, että vuokrataso vaihtelee eri paikkakunnilla.
Marja-Liisa Laihia Kirkkohallituksesta muistuttaa seurakuntia siitä, että kaikki vastaanottotoiminta on valtiorahoitteista ja lakisääteistä. Siksi on tärkeää, että seurakunnat käyvät huolellisesti kustannukset ennalta läpi ennen toimintaan ryhtymistään.
Laihian mukaan on seurakunnilta järkevää toimintaa antaa vähällä käytöllä olevia tiloja turvapaikanhakijoiden käyttöön.
Laihia ei ole huomannut, että seurakunnat ajattelisivat taloutta avustaessaan turvapaikanhakijoita.
– Sellaista keskustelua on, että seurakuntalaiset kysyvät, kuka tämän maksaa, jos tiloja annetaan. Se pitää tehdä selväksi, että kustannukset ovat valtion. Se on selvä peli silloin.
Bisnesajatteluun ei pidä Laihian mukaan lähteä lainkaan.
– Seurakuntien motiivin tulee olla humanitäärinen. Sen täytyy olla kirkon lähtökohta. Meillä on paljon osaamisresurssia. Työtekijöitä voidaan siirtää vastaanottamisen, lähimmäisyyden ja rinnallakulkemisen tehtäviin. Seurakunnissa on myös kieliosaamista.
Marja-Liisa Laihian mukaan seurakuntien työntekijöille voidaan antaa myös virkavapaata, jotta he voivat hakea työtä vastaanottokeskuksista.
– Meillä on paljon työntekijöitä, jotka soveltuvat tehtävään. SPR:n ja maahanmuuttoviraston edustajat ovat myös sanoneet, että leirikeskukset ovat valmiita ja käyttökelpoisia tiloja tämäntyyppiseen toimintaan.
Kuva: Joona Raudaskoski. Helsingin Lauttasaaren seurakunta hätämajoitti kirkossa satakunta turvapaikanhakijaa syyskuussa.
Lue myös:
SLS kouluttaa seurakuntia turvapaikanhakijoiden vastaanottoon
Seurakunnat innostuivat majoittamaan turvapaikanhakijoita
Vihdin seurakunta perustaa väliaikaisen vastaanottokeskuksen
Ilmoita asiavirheestä