Miten valtionrahoitusta pitäisi jakaa seurakunnille oikeudenmukaisesti? Maanantai-iltana tästä käytiin pitkä keskustelu kirkolliskokouksen täysistunnossa. Samalla aukesi edustajien väliin uusi jakolinja ”Stadi vastaan Lande”, kun pääkaupunkiseudun edustajat ottivat vahvasti vastakkaisen linjan maaseutuseurakuntien edustajiin nähden.
Kyseessä oli lähetekeskustelu Kirkon keskusrahaston talousarviosta vuodelle 2025 ja toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2025–2027. Muutama keskustelija yritti nostaa esiin pohdintaa suunnitelmassa esitetyistä Kirkkohallituksen kärkihankkeista, mutta yritykset hukkuivat valtionrahoituksen jakoperusteiden uudistamisen herättämään pohdintaan.
Valtionrahoitusta jaetaan nykyään seurakunnille niin, että kokonaisrahoituksesta vähennetään ensin osuudet väestökirjanpidon yhteisiin tarkoituksiin ja seurakunnille jaettavaan kulttuuriperintöavustukseen. Jäljelle jäävä rahoitusosuus jaetaan seurakunnille asukasluvun perusteella.
Nyt Kirkkohallitus esittää uutta ratkaisua, jossa jakoperusteina olisivat seurakuntatalouden alueella kuolleiden henkilöiden määrän 5 vuoden keskiarvo, seurakuntatalouden alueelle haudattujen henkilöiden 5 vuoden keskiarvo, kulttuuriperintöindeksi sekä seurakuntatalouden alueen edellisen vuoden päätöspäivän vahvistettu asukasluku.
Lisäksi jakoperusteisiin liittyisi painokertoimia. 15 prosenttia seurakuntataloudelle jaettavasta summasta perustuisi seurakuntatalouden kulttuuriperintöindeksin suhteelliseen osuuteen, 15 prosenttia seurakuntatalouden edellisen vuoden vahvistettuun väkilukuun, 35 prosenttia seurakuntatalouden alueella kuolleiden määrän 5 vuoden liukuvan keskiarvon suhteelliseen osuuteen ja 35 prosenttia seurakuntatalouden alueelle haudattujen ihmisten määrän 5 vuoden liukuvaan keskiarvoon.
Kirkkohallitus edellyttää kompensointia verorahoilla vaikka itse viestii hallitukselle, että niin ei saa tehdä.
– LAPSENA SANKARINI oli Lucky Luke, joka ampuu varjoaan nopeammin ja osuu. Näissä valtionrahoituksen jakoperusteissa sen sijaan jaetaan miljoonia vähän sinne päin tähdäten, edustaja Riku Bucht kommentoi puheenvuorossaan.
Buchtin mielestä jakoperusteena hautausten määrä on perusteltavissa mutta kuolleiden määrä mainitun suurena on vaikeasti perusteltavissa, eikä asukasmäärä ole juuri parempi ennustamaan hautauksien kustannuksia.
– Lisäksi on aukkokohtia, kuten sankarihautausmaat. Krematorioita ei mallissa tunnisteta, Bucht totesi ja toivoi, että kirkolliskokouksen talousvaliokunta edellyttäisi mietinnössään jakomallien kehittämistä toukokuun kokoukseen.
Edustaja Tuomas Antola totesi uudistuksen olevan taloudellisesti niin merkittävän, että sen huolelliseen valmisteluun on käytettävää energiaa ja aikaa.
Edustaja Eve Rämö arveli hautashoppailun jo houkuttavan, kun Vantaalla arkkuhautaus maksaa 2000 euroa ja Saarijärvellä sen sijaan vain 700 euroa. Uusi malli tarkoittaisi hänen mukaansa sitä, että Vantaalla leikataan puolet hautaustoimen rahoituksesta samaan aikaan, kun enemmistö haudatuista alkaa olla kirkkoon kuulumattomia.
Edustaja Päivi Vähäkangas huomautti, että esitetty muutos on kohtuuton ja epäoikeudenmukainen.
– Kirkkohallitus edellyttää kompensointia verorahoilla vaikka itse viestii hallitukselle, että niin ei saa tehdä. Esitys vinouttaa tilannetta entisestään. Helsingissä valtionrahoitus kattaisi enää neljänneksen hautaustoimesta, loput pitäisi kattaa hautaustoimen maksuilla. Se tarkoittaisi 268 % korotusta hintoihin.
Edustaja Marja-Liisa Voipio-Pulkki kaipasi päätöksen tueksi lukuja ja mallinnuksia, joita Kirkkohallituksen esityksestä puuttui. Myös piispa Teemu Laajasalo peräsi vaikutusarviointia ja toivoi asian palaavaan takaisin valmisteluun.
– Moni täällä ajattelee, että on kyse vedätyksestä ja tosiasiallisesta tulonsiirrosta, joka yritetään epäreilulla tavalla meikata joksikin muuksi, Laajasalo totesi.
Joissakin seurakunnissa omaiset kaivavat itse lapiolla haudat.
TOISENLAISEN NÄKÖKULMAN keskusteluun toivat ”landelaiset” edustajat.
– Joissakin seurakunnissa omaiset kaivavat itse lapiolla haudat, joissakin koneellisesti. Maan hintakin voi olla eri, tuumi saamelaisvaltuutettu Aslak Pekkala.
Onko valtionrahauudistus kirkollista aluepolitiikkaa, kyseli edustaja Jari Kemppainen.
– Jos säilytetään jakoperuste nykyisellään, se kertoo, että maaseudulla alkaa olla niukasti rahaa yhteiskunnallisiin tehtäviin. 6500 asukkaan kunnassa, 4500 jäsenen seurakunnassa sytytimme pyhäinpäivänä 1600 kynttilää. 30 prosenttia haudatuista tulee meille kasvukeskuksista. Paluumuuttoa on arkuissa aika paljon, Kemppainen totesi.
Kemppainen kertoi, ettei Pälkäneen seurakunnassa ole yhtään kokoaikaista hautausmaatyöntekijää, investointeja tehdään vain korjausrakentamiseen ja hautausmaita vain pidetään yllä, ei hoideta liian hyvin.
– Nyt tehtyä esitystä. Rahaa voisi jäädä enemmänkin kuin nykyään. Voisi palkata joskus työntekijöitäkin, Kemppainen haaveili.
Edustaja Markku Orsila puolestaan etsi luovaa uutta ratkaisua.
– Kun meillä on saatu aikaan KIPA, voisi olla myös kirkon yhteinen hautauspalvelukeskus, HAPA, hän ehdotti.
– Jos meillä on halvempaa, olette ihan kaikki tervetulleita, toivotti kuopiolainen edustaja Pekka Niiranen ja vastasi Laajasalolle:
– Olen ihan samaa mieltä, että on kyse tulonsiirrosta, mutta niin on nykyisessäkin systeemissä. Suunta vain on eri. Kaikki on suhteellista. Vaikka meiltä Kuopion yhtymästä lähtisi yli 400 000 per vuosi, me tyydymme siihen. Se on meistä oikeudenmukaista.
Kirkon keskusrahaston talousarvio vuodelle 2025 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2025–2027 lähetettiin käsiteltäväksi talousvaliokuntaan.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä