Vedet virratkoon!. Tunnuksessa on, jos tarkkoja ollaan, kieliopillinen virhe. Vai onko? Kotimaa24 pyysi Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselta apua.
Vedet virratkoon! -muoto ei särähdä kahden kielentutkijan kielikorvassa, vaikka he heti erottavat verbimuodon poikkeavuuden monikolliseen vedet-sanaan nähden. Vedet virratkoon! siis kuulostaa korvassa ihan hyvältä. Mutta jos siis ollaan tarkkoja, varsinaisten kielioppisääntöjen mukaan verbin pitäisi olla monikossa eli Vedet virratkoot! Tiukan virallisesti katsottuna kesäseuran tunnuksessa on kielen tutkijoiden mukaan virhe.
Ison suomen kieliopin (SKS) mukaan imperatiivin yksikön (virratkoon) ja monikon (virratkoot) kolmannen persoonan muodot kuitenkin vaihtuvat kirjoitetussakin kielessä. Iso suomen kielioppi ei kuitenkaan ole normatiivinen kirja.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielen tutkija Ulla Tiililä pohtii kollegansa kanssa, miksi kummankin kielikorva hyväksyy Vedet virratkoon! -muodon. Tähän voi heidän mukaansa vaikuttaa esimerkiksi se, että suomessa on yksikön kolmannessa persoonassa olevia vakiintuneita sanontoja kuten kissa vieköön tai onneksi olkoon.
Raamatussa kuitenkin vastaavantyyppiset ilmaukset (viliskööt vedet, lennelkööt linnut) kuin vedet virratkoot ovat monikossa. Vedet virratkoon – tai vedet virratkoot -sanontaa ei suoraan Raamatusta kuitenkaan löydy.
”Kielikuva on seisovan veden vastakohta”
Uusheräyksen johtokunnan puheenjohtaja Kalevi Silvola ei ole mukana kesäseurojen päätoimikunnassa, jossa juhlatunnuksesta on päätetty. Hän kertoo kiinnittäneensä mielessään huomiota tunnuksen verbimuotoon.
– Ajattelen, että se on sellainen runollinen sanonta, jossa on vähän kielellisiä vapauksia. Kielikuva Vedet virratkoon! on seisovan veden vastakohta, ja se on siinä mielessä hyvin puhuva kuva. Tarkoitus on, että pysyttäisiin liikkeessämme toiminnassa ja meillä olisi kirkas tahtotila, Silvola maalaa.
Rovasti Veli Siljander puolestaan tuli päätoimikunnan puheenjohtajaksi siinä vaiheessa, kun tunnus oli valittu. Hänkin kiinnitti, mutta vain mielessään, huomiota tunnuksen sanamuotoon ja siihen, ettei se ole aivan kieliopin mukainen.
Siljander kuitenkin uskoo, että kansan suussa Vedet virratkoon! soi paremmin.
– Olen sitä mieltä, että useat suomalaiset pitäisivät luontevampana Vedet virratkoon! -muotoa kuin Vedet virratkoot! -muotoa, Siljander vakuuttaa.
Uusheräyksen kesäseurat Kalajoella 22.-24.7. Tutustu
Vedet virratkoon! -ohjelmaan!