Venäjän ja Suomen ortodoksisilla kirkoilla on opillisia näkemyseroja, mutta kirkkojen suhteet ovat arjen tasolla hyvät. Ongelmia voi syntyä poliittisella tasolla, sanoo Itä-Suomen yliopiston Venäjän historian professori Jukka Korpela.
– On huomattava, että Venäjän ortodoksinen kirkko on osa venäläistä imperiumia ja vallankäyttökoneistoa. Se oli sitä neuvostoaikanakin. Venäjän ortodoksinen kirkko on hyvin isänmaallinen ja hyvin militantti kirkko, joka puhuu pyhästä Venäjästä, Korpela kommentoi.
Korpela ja muut asiantuntijat pohtivat Suomen ortodoksisen kirkon suhdetta Moskovan patriarkaattiin eilen 3.4. ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä ja Kotimaa Prossa.
Suomen ortodoksinen kirkko sai Venäjän ortodoksiselta kirkolta autonomian vuonna 1921 ja siirtyi Moskovan patriarkaatin tahdon vastaisesti Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen vain kaksi vuotta myöhemmin.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Suomeen on muuttanut tuhansia venäläisiä ortodokseja, joista osa on liittynyt Suomen ortodoksiseen kirkkoon ja osa Moskovan patriarkaatin seurakuntiin. Korpela pitää ongelmallista tilannetta, jossa Suomeen syntyisi Moskovan patriarkaatin alainen seurakuntarakenne.
– Sellainen rakenne on epäsuorasti osa Venäjän valtakoneistoa.
Lue lisää Kotimaasta (3.4.) ja Kotimaa Prosta.
Kuva: Matti Karppinen
Ilmoita asiavirheestä