Virolainen kirkkohistorioitsija Riho Saard ei pidä kyselyn (pdf) tuloksia uskottavina. Luterilaisuus on hänestä edelleen Viron suurin kirkkokunta, koska ortodoksien vuodesta toiseen samansuuruisina pysyvien jäsenluetteloiden oikeellisuutta ei pystytä varmistamaan.
Saard kiinnittää huomiota siihen, että venäläisten osuus vastaajissa on poikkeuksellisen suuri. Lisäksi vastaajissa ei ole yli 74-vuotiaita kansalaisia, joiden joukossa voidaan olettaa olevan runsaasti uskonnollisesti aktiivisia henkilöitä.
– Viron venäläiset identifioituvat ortodoksiseen kirkkoon. Suurta osaa tästä joukosta ei todellisuudessa ole edes kastettu. Kyseessä ei siis ole kirkollinen vaan nationalistinen identiteetti, Saard sanoo.
Nyky-Virossa menestyy Saardin mukaan parhaiten uskonnollisuus, johon liittyy voimakkaita tunteita ja elämyksellisyyttä. Luterilaisuudelle tyypillinen älyllisyys sen sijaan on ”out”.
– Ihmiset, joille sopii magia, riitit, henkimaailma sekä kansan ja maailman muuttaminen rukouksella, hakeutuvat kirkkojen jäseniksi. Kärjistäen: mitä yksinkertaisempi ja ”akateemisuutta” hyljeksivämpi on kristinuskon muoto, sitä paremmat elossa pysymisen mahdollisuudet sillä on. Tätä todistaa karismaattisen kristillisyyden leviäminen maailmassa, Saard sanoo.
Viron luterilaisen kirkon jäsenmäärä on pienentynyt. Gallup on Saardista myös toisella tavalla paljastava.
– Eniten minua yllätti kyselyssä ei-uskonnolliseksi itsensä määritellyt suuri joukko.
Saardin mukaan Virossa saattaa olla meneillään trendi, jossa ns. vikaariuskonnollisuus alkaa murtua. Se tarkoittaa, että aikaisemmin moni virolainen on kulttuurisista ja lojaaliussyistä määritellyt itsensä luterilaiseksi, vaikka ei olisi luterilaisuuden oppeja ymmärtänytkään. Nyt näyttäisi siltä, että entistä harvempi identifioituu kansalliseen kirkkoon tällä tavoin.
Saardin mukaan Viron luterilainen kirkko ei pyrkimyksistään huolimatta koskaan onnistunut Suomen kirkon tavoin rakentamaan kansallista virolaista identiteettiä. Luterilaisuus oli neuvostoajan kurimuksessa Saardin mukaan jo 1970-luvulla ”syvässä depressiossa”. Tosin kansaa liittyi tilapäisesti suurin joukoin luterilaisen kirkon jäseniksi neuvostoajan lopussa 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa. Liittymisen syitä ei ole analysoitu.
Tässä kirkkoon liittymisessä, joukkobuumissa oli jopa massahysterian tai psykoosin piirteitä. Kun yhteiskunnallinen tilanne rauhoittui, se meni ohi.
Vuonna 2011 tehdyssä vastaavanlaisessa kyselyssä prosenttiluvut olivat luterilaisen kirkon hyväksi 34/25. Vuoden 2002 kyselyssä luterilaisuuteen identifioitui peräti 38 prosenttia vastaajista. Ortodokseja oli tuolloin mielestään 27 prosenttia. Ei-uskonnollisten osuudet olivat 21 prosenttia (2011) ja 18 prosenttia (2002).
Vuoden 2012 kyselyyn vastasi noin tuhat 15–74-vuotiasta ihmistä. Heistä 40 prosenttia oli Viron venäläisiä. Venäläisten osuus Viron väestöstä on noin 25 prosenttia. Lisäksi osa etnisistä virolaisista on ortodokseja.
Vuoden 2012 kyselyn toteutti Oü Faktum ja Ariko.
Kyselyn menetelmät
Paavalin kirkko on Eliel Saarisen suunnittelema.Kuva: Jussi Rytkönen
Ilmoita asiavirheestä