Urmas Petti luonnehtii virolaisten suhtautumista uskontoon pinnalliseksi.
Viroa pidetään yleisesti yhtenä maailman maallistuneimmista yhteiskunnista. Uskontoa ja nykyaikaista yhteiskunnallista järjestystä ei Petin mukaan silti pidetä virolaisten keskuudessa keskenään ratkaisemattomassa ristiriidassa.
– Pikemminkin epäillään, että uskonto on kiinnittynyt liikaa menneisyyteen ja sen tähden sitä on niin vaikea ymmärtää. Uskontoon suhtaudutaan kuin lapseen: Epäkypsyyttä tai rajoittuneisuutta täytyy vain yrittää ymmärtää, täytyy olla kärsivällinen eikä sitä oikein sovi vastustaa. Toivotaan, että se menee itsestään ohi kuten uhmaikä, ja vaikka se jäisikin, ei hätä ole minkään näköinen.
Petin mielestä myös muualla Euroopassa kirkko on pakotettu lapsen rooliin.
– Joskus sen annetaan ottaa kantaa asioihin, sitä jopa kuunnellaan, sen puheista nostetaan esille tiettyjä näkökulmia tunnustavasti nyökytellen: sehän oli ihan oikein ja hyvin sanottu. Sitten aikuiset ja järkevät ihmiset kääntyvät taas tärkeiden ja realististen asioiden puoleen kuulemansa unohtaen.
Petti kertoi ajatuksiaan esitelmässä, jonka hän piti Tartossa viime viikolla vietetyssä suomalais–ugrilaisessa pappeinkokouksessa.
Petti pohti myös kirkon ulkopuolisten kristittyjen ja uskonnottomien asemaa. Monet kastetut virolaiset eivät enää sitoudu kirkkoon, tunnustukseen tai dogmaan, osallistumisesta puhumattakaan.
– Kuinka on mahdollista aidosti tunnustaa kirkon ulkopuolisen kristinuskon olemassaolo ja välttää sen perusteetonta tuomitsemista? Kuinka laajentaa käsitystä kirkosta niin, että se saisi todellisesti Jumalan kansan eikä pelkästään yhteisiä vakaumuksia kannattavien ihmisten yhteisön merkityksen?
Modernia uskonnottomuutta Petti luonnehti Euroopan kehittyneiden yhteiskuntien erikoispiirteeksi. Kyseessä ei Petistä useinkaan ole ateistinen, teismin vastainen uskonnottomuus, vaan sekularistinen uskottomuus eli ”apatia” eli ”apateismi”.
– Paikoin tätä voi pitää välinpitämättömyytenä, mutta myös puolueettomuutena ja intohimottumuutena, joka on oikeastaan nykyaikaisen länsimaisen poliittisen yhteiskunnan perustus, Urmas Petti sanoi.
Ilmoita asiavirheestä