Aktiivinen julkinen debatti osoittaa, että uskonasiat ovat tärkeitä virolaisille. Tätä mieltä on satavuotisjuhlaa viettävän kirkon arkkipiispa Urmas Viilma.
Viron evankelisluterilainen kirkko viettää tänä vuonna satavuotisjuhlaa. Onneksi olkoon! Mikä on Viron kirkon kallein aarre?
– Aarteemme ovat evankeliumi ja kirkon jäsenistö; kaikki ne ihmiset, jotka uivat yleisten trendien keskellä vastavirtaan. Nykypäivän Virossa ei kuuluta kirkkoon muodin eikä perinteen vuoksi, vaan kysymys on uskollisuudesta omalle uskolle ja Jumalalle.
Alle 30 prosenttia Viron väestöstä kuuluu johonkin kristilliseen kirkkokuntaan. Mikä neuvoksi?
– Kirkkoon kuulumattomat eivät suinkaan ole uskonnottomia. Vakaumuksellisten ateistien määrä on alle 20 prosenttia. Jouluisin kirkossa käy yli puolet virolaisista. Ihmisten suhtautuminen kirkkoon on yleisesti myönteinen, tai myönteisen neutraali. Kirkko on suurimmalle osalle virolaisista turvapaikka, johon he aika ajoin tulevat.
Onko Viron luterilainen kirkko edelleen kansankirkko?
– On. Ei sitä ole kukaan kyseenalaistanut, mutta käsitteen merkitys on muuttunut. Viron luterilainen kirkko on ainoa, joka kantaa vastuuta koko kansan hengellisestä palvelemisesta. Mikään muu kirkko ei halua eikä pysty tekemään tätä. Meillä on ainoana koko maan kattava seurakuntaverkosto ja koulutetut työntekijät. Ei ole yhtään kylää, joka ei kuuluisi jonkun seurakunnan toiminta-alueeseen.
Oletteko tyytyväinen kirkkonne ja valtion suhteisiin?
– Luterilainen kirkko on toiminut Viron alueella 500 vuotta, joista viimeiset sata vuotta vapaana ja itsenäisenä. Vuonna 2017 juhlimme vapautumista valtion holhouksesta. Olemme onnellisia itsenäisyydestä ja vapaudesta, koska valtio ei sekaannu oppikysymyksiin. Se on antanut kirkon seurata omia perinteitään ja periaatteitaan. Emme halua olla valtiokirkko, sillä silloin menettäisimme vapauden ja profeetallinen ääni hiljenisi.
Pääministerinne pöydällä on Raamattu. Presidenttinne ei käy kirkossa. Onko näillä asioilla merkitystä?
– On symbolinen merkitys. Ne ovat myös tuoneet huomiota uskoon liittyville kysymyksille, mikä on auttanut tavallista ihmistä pohtimaan suhdettaan kirkkoon ja Jumalaan. Aktiivinen julkinen debatti näistä asioista osoittaa, miten tärkeitä uskonasiat ovat. Minun mielestäni Viron maallistuneisuus on harha.
Tasapainoilette Virossa slaavilaisen konservatiivisuuden ja pohjoismaisen liberaalisuuden välillä. Mille puolelle haluaisitte kallistaa venettä?
– Tasapainon säilyttäminen on Viron kirkon tie. Pidän sitä parhaana sekä valtion että kirkon kannalta.
Vietätte Tartossa toukokuussa Viron kirkon satavuotisjuhlaa ja reformaation 500-vuotisjuhlaa. Pidätte juhlassa pääpuheen. Mitä haluatte sanoa?
– Kirkon ja kristinuskon merkitys Euroopassa ja myös Virossa kasvaa lähitulevaisuudessa.
Kuva: Jani Laukkanen. Urmas Viilma valittiin Viron evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispaksi vuonna 2014. Kuva on otettu kirkolliskokouksessa keväällä 2015.
Lue myös:
Viron arkkipiispa: ”Suvaitsevaisuus ei ole kristillistä”
Ilmoita asiavirheestä